Rutiinirakkaus

Juuri nyt tuntuu, että päivät ovat aikalailla toistensa kopioita.

Herään herätyskelloon, heitän kookosöljyt suuhun parinkymmenen minuutin oil pullingia varten, meikkaan purskutellessa, puen vaatteet, teen aamiaisleivän työmatkalle, kiiruhdan bussiin, laskeudun metroon, saavun hiljaiselle työpaikalle, haen harmaaseen Sarjaton-mukiin kahviautomaatista välittömästi tuplakahvin (toinen osa tavallista konekahvia ja toinen maitolattea), istun kahvin kanssa koneella, käyn lounaalla, nappaan ruokalasta mukaan välipalaleivät, syön ne iltapäivällä kolmelta, istun uskomattoman nopeasti ohikiitävän työpäivän loppuun, köpöttelen rauhassa metroon, bussiin ja kotiin, kellahdan miehen kainaloon, kyselen kuulumiset ja ehdotan jalkahierontavaihtareita, katselen telkkaria, syön iltapalaa, käyn suihkussa pesemässä meikit, harjaan hampaat, kömmin sänkyyn ja asetan herätyskellon soimaan.

Ja toistan saman.

Eikä se haittaa yhtään. Juuri nyt nimittäin tuntuu, etten haluaisi viettää päiviäni millään muulla tavalla. Eräässä työhaastattelussa kysyttiin, kuinka hyvin siedän rutiineja. Kurtistin kulmiani, yritin sisäistää kummallisen kysymyksen ja vastasin lopulta, etten siedä, vaan rakastan niitä.

Kai toisen keski-ikäisyyskauhukuva sitten voi olla toisen onni.

KNITTED TOP & SUNGLASSES GINA TRICOT / SANDALS MANGO / CULOTTES KAPPAHL / COAT BIK BOK / CHOKER EUROKANGAS / BUCKET BAG MANSUR GAVRIEL / NECKLACE GLITTER

 

Translation: Dull and lovely life 24/7.