Soma meikittömyys

Tämä tapahtui viime kesänä toimistotyöaikaan töihin raahautuessani, ja niin näköjään nytkin: Eräänä aamuna noin kahden viikon verran aikaisia herätyksiä siedettyäni löydän itseni tuijottamasta aivottomana peiliin ja huokaan, että tänään en jaksa.

Meikkisieni, purkit ja puikot jäävät niille sijoilleen. Kuten jää kesämeikkaaminenkin.

Muutama hellepäivä keväällä ja alkukesästä tekivät tehtävänsä. Kasvoni päivettyivät juuri sen verran, että silmäpussit eivät enää erottuneet pahasti muusta ihosta. Päivetyksen turvin uskaltauduin töihin täysin ilman meikkiä, ja kas, maailma ei loppunutkaan.

Ja kun kerran uskaltaa, kynnys madaltuu sen jälkeen huomattavasti. Omalla kohdallani se hävisi oikeastaan kokonaan, sillä en ole meikannut arkisin nyt pariin viikkoon. Enkä meikkaa muuten seuraaviinkaan.

Töiden jälkeen on paljon helpompi heittäytyä auringonsäteiden alle, kun kasvot eivät ole pakkelissa. Aamuisin on aikaa nukkua vartti pidempään. Väsyneitä silmiä on mukavampi hieraista työpöydän ääressä, kun ripsarin varisemista ei tarvitse pelätä. Ainakaan vielä en ole saanut niitä minulle tavanomaisia kommentteja siitä, että näyttäisin kipeältä tai väsyneeltä, mitä nyt punakkuuttani ja loistavaa pintaverenkiertoani on erehdytty luulemaan auringonpolttamaksi.

Joten näillä mennään. Kesä, eikä mitään meikkejä.

Jumpsuit BikBok / käsikoru Aldo Accessories / ear cuff H&M / ballerinat Zara / laukku 3.1 Phillip Lim / aurinkolasit Glitter / kaulakoru Forever 21

 

Translation: Once you go bare-faced… Well let’s just say I don’t love make up that much right now.