Turkoosia tähtipölyä.
Hypistelin Seppälässä uusia ihania kynsilakkoja aivan innoissani, ja olin ehtinyt kerätä käsiini jo kolme varmaa valintaa. Pastellinen matta violetti, violettiin taittava hilelakka ja taas uusi mintunsävy näyttivät kaikki niin herkullisilta, että ne olisi ehdottomasti vietävä kotiin lakkakokoelmaa täydentämään.
Seppälästä ovat peräisin lähes kaikki muutkin kynsilakkani, joten hintaluokka on aina ollut kahdesta neljään euroa per pullo. Se ei sinänsä kuulosta paljolta, eikä talouttani ehkä kaataisi kerran kuussa hankittu uusi sävy, mutta toisaalta tuohon kolmenkoplaankin olisi taas tuhlaantunut reilu kymppi. Tunnontuskissani puntaroin eri sävyjen välillä ja pohdin, mitkä oikeasti tarvitsisin haluaisin.
Muistin pohdintojeni keskellä muutaman vanhan, käyttämättömänä jo kuukausia lojuneen lakkapullon. Nuo jo omistamani lakat kun sopisivat uusien pariksi niin hyvin, kyllä mä nää ostan! Siinä samassa tajusin, että sopivathan vanhat keskenäänkin. Laskin kaikki haalimani pullot takaisin laatikoihin ja lähdin kipittämään tohkeissani kotia kohti.
Lakkasin kynsiäni yhteensä neljällä eri lakalla, jotka näkyvät ylemmissä kuvissa. Aloitin vaaleansinisellä, joka toimi aluslakkana. Haaleista sävyistä saa paremmat, kun käyttää pohjalla valkoista lakkaa. Tuo vaaleansininen oli nyt minun valkoiseni, sillä se sopi haluamaani lopputulokseen loistavasti.
Jatkoin mintunvihreällä. Muista antaa kerrosten kuivua rauhassa!
Kärjet lakkasin reilulla kerroksella sinistä hilelakkaa. En osaa päättää, tuleeko kynsistä mieleen välkehtivä meri vai tähtitaivas, mutta hyvältä tuo yhdistelmä näyttää!
Yleensä lakkaan kaikenlaiset manikyyrit lopuksi värittömällä lakalla kauttaaltaan. Nyt kaipasin kuitenkin hieman lisää säihkettä, ja halusin pohjavärin ja kynnenkärkien sointuvan vielä paremmin yhteen, joten maalasin koko kynnen läpikuultavalla turkoosilla lakalla (ylimmässä kuvassa oikealla).
Lopputulos oli lähes täydellinen (lähes, sillä ainahan voi parantaa), joten tästä muistutuksena itselle ja muille: Älä kangistu kaavoihin vaan muista muutkin mahdollisuudet.
Kynsilakkatarinan toinen opetus liittyy ihmisyyden ikuiseen ongelmaan: Sen sijaan, että haaveilet siitä mitä sinulla voisi olla (ne kolme ihastuttavaa kynsilakkapulloa), muista nauttia siitä, mitä sinulla jo on (nuo neljä hyvinkin käyttökelpoista sävyä).
Tämän heräämisen innoittamana lakkasin vielä varpaankynnetkin sinisenä kimmeltäviksi. Seuraavana päivänä innostuin vielä vähän lisää, kun heinäkuun Oliviassa kehotettiin pukemaan ylle turkoosia. How trendy can I be? Se pastellinen violetti olis ollu niin väärä valinta.
