Kun lääkäri määräsi minulle netflix&chill

villasukat.jpg

 

Kolme yötä jouluun on lalalaaaa…ja kuume nousee nousemistaan! Masentua ei auta – positiiviset puolethan sitä on tässäkin. Vaikka olo on tukala ja keuhkoja, päätä ja korvia kolottaa vuorotellen, niin saanpahan ainakin katsoa niin paljon gilmoren tyttöjä kuin jaksan, syödä aamupalaksi muutaman suklaa palasen (ainoa mikä maistuu) ja maata rauhassa kahden peiton alla. Kukaan ei estä, ennemminkin minut käsketään tänne. 

Olen huomannut menneen syksyn aikana pari asiaa sairastamisesta. Ensimmäisenä, kun pääset kerran kehumaan kuinka harvoin sinä sairastelet, niin sen jälkeen pöpöt kyllä löytävät nopeimman tien sinuun. Karman laki. Näin kävi minullekkin tänä syksynä. Olen koko syksyn taistellut jatkuvaa flunssaa ja kuumeilua vastaan ja taas mennään. Alkuun oli vaikeaa hyväksyä flunssaisuuteni. ”No eihän nyt flunssassa tarvitse töitä lopettaa?” Ehkä ei, mutta kun puhutaan flunssasta, jossa silmät punottaa jatkuvasti ja sänky vuorautuu nessuihin niin silloin on hyvä levähtää. Yritin tehdä töitä sängyn pohjalta ja pitää kaiken epätoivoisesti järjestyksessä. Kroppa sängyssä lepäämässä, mutta mieli meni samalla menojaan. Sairastelin, olin hetken terveenä, kuume nousee ja laskee, palaan töihin, räkätauti alkaa uudestaan ja niin edelleen. Missä meni mönkään? Uskon vahvasti, että siinä, kun mieli meni menojaan. Olkoon sairastelu sitten 100% influenssa tai 50% influenssa ja 50% stressin purkautumista niin parantuminen vaatii täyden levon kropalle kuin mielellekin. Työmeilit siis kiinni ja kalenteri kauas pois näkyvistä.

Viimeksi sairastaessa lääkärini määräys kävi näin ”tässä nämä reseptilääkkeet, MUTTA vielläkin tärkeämpänä määrään sinut nyt peiton alle netflixin ääreen ja kaikkien niiden ruokien keskelle, jotka vain maistuu! Ja siellä on pysyttävä!!!” Kun reilu 50-vuotias työterveyslääkäri määrä sinulle netflixiä ja suklaata niin silloin ei auta muu kuin totella. Kalenteri oli heitettävä nurkkaan ja ainoa murhe joka mielelläni sai olla, oli mitä tehdä kun gilmore girls loppuu.

Jatkan siis tätä sairastelua, huolettomalla ja hyvällä mielellä. Joululaulu soimaan ystävät, kohta se on. x

 

 

Suhteet Oma elämä Mieli Terveys

Rauhaa ja rakkautta

Oletko nähnyt jo tämän kuvan? Tai no, olet luultavasti nähnyt.

Screenshot 2016-12-15 22.37.14.png

 

Screenshot 2016-12-15 22.34.16.png

 

Hetkessä internet täyttyi Bana Alabedista, aikamme Anne Frankista. En olisi ikinä kuuna päivänä halunnut maailmaamme toista Anne Frankia, mutta tässä ollaan. 

On paljon spekuloitu voiko koko tyttöä edes olla olemassa. Kuka 7-vuotias kirjoittaa noin taidokkaasti, käyttää twitteriä tai saati sitten kaikki tämä keskellä Syyrian sisällissotaa. Vastauksia vastauksia! Tiliä ylläpitää Banan äiti Fatemah, joka on opiskellut englannin kieltä ja journalismia. Mutta se on sanottava, että olipa tiliä tai ei, niin eikö tämä ole aika hirveä todiste siitä mitä Syyriassa tällä hetkellä tapahtuu? 

Tästä Banan twitteriin: https://web.archive.org/web/20161203193841/https:/twitter.com/AlabedBana

Tässä Ylen artikkeli Syyrian ja Aleppon tilanteesta tällä hetkellä: http://yle.fi/uutiset/3-9224933

 

Screenshot 2016-12-15 22.36.14.png

 

Screenshot 2016-12-15 22.39.03.png

Rauhaa ja rakkautta ystävät.

Puheenaiheet Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta