tottumiskysymyksiä

kuva3 copy.jpg

Tänään sen tajusin. Olen sopeutunut uuteen elämääni. Tottunut.

Kolme viikkoa on vierähtänyt ja on selvää että asun Tukholmassa, jaan asunnon ystäväni ja lähes ventovieraan pojan kanssa. Menen töihin yhdeksäksi ja kävelen työmatkani läpi vanhankaupungin pienien kujien. Siinä yhdessä kulmassa on aina rekka ja perään tuijottavia työmiehiä. 

Nimeni on muuttunut Maijusta pelkäksi Majoksi(kuten majoneesi) ja moi hejksi. S-market on vaihtunut Hemköpetiin ja TV:n katselu kynttilöiden polttamiseen ja ikkunan äärellä haaveiluun. Nukun yksin jalattomassa sängyssä kuunnellen tunnelbanan kolinaa. Oloni on kotoisa.

Syksyllä pelottavan jännittävä haave on totta. Tuntuu hassulta.

Suhteet Oma elämä Mieli

koti, hem

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

 

kuva.jpgkuva 5-1.png

ikkuna.png

18.1. 2014 Koti. Meillä on sellainen. Nätti ja sokkeloinen. Vanha mutta uusi. Vaaleat seinät ja korkeat huoneet. Ikkunat etelään. Kolme kakluunia kulmissa. Ja maisemat… Niitä ei vain voita mikään. Tunnelbanat kulkevat ristiin ja meri kummeltää. Ennen vain 3 sekunttia metron ikkunasta ihailtava maisema näkyy nyt ikkunastani aina kun haluan.  En voisi olla onnellisempi.

Muuttomme sujui tehokkaasti. Huonekaluja ei meillä ollut, joten heräsimme muuttopäivänä aikaisin ja menimme Ikeaan (pohjoismaiden suurimaan sellaiseen). Sänkyosastolta valitsimme sängyt & patjat, tekstiiliosastolta peitot, tyynyt ja lakanat, vaatesäilytystä varten henkareita ja vaaterekkejä. Hinnasta viis nämä olivat pakollisia. Kaikki pakettiin ja kotiinkuljetuspisteelle. Kotiin kuljimme ilman tavaran tavaraa. Ah kuinka helppoa! Voisin kokeilla samaa tekniikkaa myös Suomessa. Muuttokuormamme kuljetuksen hinnaksi tuli vain 300 kruunua. 

Kaupungissa jossa ei ole autollisia ystäviä tai perheenjäseniä muut tavarat (vaatteet ja kämppikseni tavarat) oli pakko muuttaa taksilla. Kuljetimme noin 15 kassillista tavaraa vanhan asunnon etupihalle ja soitimme taksin. Paikalliset näyttivät huvittuvan toiminnastamme. Yritimme mahtua yhteen taksiin, mutta emme tietenkään mahtuneet. Oli tilattava toinen. Jäin odottamaan sitä samalla painaen mieleeni uutta osoitetta (olispa noloa unohtaa se). Kuskeissa oli eroja; Toinen ahtoi autoon minkä pystyi kattoa myöten, kun taas toinen laiskotteli ja väitti ettei enempää mahdu. Toinen ei myöskään osannut ajaa vanhaan kaupunkiin. ’Paku ja kuski’ sekin. 

Ikean lasti saapui illalla. Kaikki laitettiin heti paikoilleen. Sisustuksen must: paljon kynttilöitä, eri värisiä mutta toisiinsa sopivia. Nämä saivat paraatipaikan kauniilta ikkunalaudoilta. Niihin tuli ja lakanat sänkyyn. Koti, hem. tämä se nyt sitten on.

Suhteet Sisustus Oma elämä