tottumiskysymyksiä

Tänään sen tajusin. Olen sopeutunut uuteen elämääni. Tottunut.

Kolme viikkoa on vierähtänyt ja on selvää että asun Tukholmassa, jaan asunnon ystäväni ja lähes ventovieraan pojan kanssa. Menen töihin yhdeksäksi ja kävelen työmatkani läpi vanhankaupungin pienien kujien. Siinä yhdessä kulmassa on aina rekka ja perään tuijottavia työmiehiä. 

Nimeni on muuttunut Maijusta pelkäksi Majoksi(kuten majoneesi) ja moi hejksi. S-market on vaihtunut Hemköpetiin ja TV:n katselu kynttilöiden polttamiseen ja ikkunan äärellä haaveiluun. Nukun yksin jalattomassa sängyssä kuunnellen tunnelbanan kolinaa. Oloni on kotoisa.

Syksyllä pelottavan jännittävä haave on totta. Tuntuu hassulta.