Kerroin aijemmassa postauksessa jo hieman vanhempieni erosta, tai oikeastaan vain yhdestä tapahtumasta, joten nyt aijon kertoa hieman laajemmin. Tiedän miten vaikeita erot ovat myös vanhemmille! Hekin ovat ihmisiä yhtälailla, kuin me lapsetkin ja joskus ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ero, mutta kyse on siitä miten se hoidetaan. Osataanko ero hoitaa nätisti, niin etteivät lapset joudu keskelle sotaa vai eikö osata hoitaa. Minun vanhemmat eivät osanneet. Se jätti meihin lapsiin ikuiset jäljet!                                                                                                                                                                                                                               Muistan, kun olin yksin kotona tai siis ainoana lapsista. Olin omassa huoneessa, äiti ja isä riitelivät keittiössä ja isä puhui äidille niin rumia asioita että minua alkoi melkeen oksettamaan. Halusin vain pois ja kun olin hetken kerännyt rohkeutta lähdin juoksemaan, ensin eteiseen heitin kengät jalkaan ja juoksin ovesta ulos. Ajattelin etten enää koskaan mene takaisin! Pelotti, ahdisti. Kun olin juossut ja kävellyt ihan hyvän matkan kuulen kun auto pysähtyy viereen, se on isä. Isä pakotti autoon ja vei takaisin kotiin, vaikka sanoin etten halua, en ainakaan juuri sillä hetkellä. En halunnut koskaan mennä kotiin, siellä pelotti. Piti miettiä aina mitä seuraavaksi tapahtuu. Sitä kaikkea ei päässyt mihinkään pakoon.                                                                                                                                                             Kuvittelin pitkään eron jälkeen, ettei se vaikuttanut minuun tai sisaruksiini laisinkaan, halusin sulkea koko asian pois mielestä ja ajattelin ettei sitä tarvitsisi käsitellä mitenkään. Nyt kun erosta on jo se kolme vuotta ja olen kasvanut henkisesti näiden vuosien aikana paljon, tajuan kuinka väärässä olin! Teen tästä aiheesta vielä yhden postauksen, koska haluan puhua blogissani muistakin asioista kuin vain tästä erosta, mutta varmasti joskus tulevaisuudessa palaan takaisin tähän aiheeseen.