Kun kerran ehdin jo höpistä siitä, että hiukset ovat uusiutuva luonnonvara, niin ajattelin vähän kerrata kuvien kautta, miltä mun pääni on näyttänyt aikojen saatossa.

Mulla on ollut vyötärölle asti ulottuneet hiukset, lyhyttä polkkaa, pitkää polkkaa, keskipituista, otsatukalla ja ilman. Punaista, mustaa, oranssia, ruskeaa, liukuvärjättyä, hattaraa… you name it! Luvassa siis hiusmuisteloita muutaman vuoden ajalta ja voi kuinka rupesikaan mieli tehdä pitkiä ruskeita hiuksia ja sitä otsatukkaa! Hih, oon oikeesti ihan toivoton näiden hiusten kaa 😀 Ehkä mun ois helpointa olla vaan kalju ja käyttää omaisuuksia peruukkeihin, niin sit voisin  vaihtaa hiustyyliä vaikka päivittäin! 

Polkkaa erivärisenä ja -pituisena. Itse tykkäsin ehkä eniten tuosta vaaleasta liukuvärjätystä.

Ah, pitkät ihanat hiukset! ”Miten raaskit leikata noi?” kysytte te. Monen vuoden pähkäilyllä, vastaan minä. Mä ihan oikeasti pyörittelin juuta ja eitä monta kertaa, aina peläten sitä, että tulisin katumaan jos pätkäisen ne, ulottuihan ne kuitenkin vyötärölle asti. Kuitenkin keväällä 2013, aprillipäivänä (!) istuin kaverin kampaajantuoliin ja me leikattiin yli puolet pois! Ja se oli vapauttavaa! Miettikää nyt, heräätte aamulla ja hiukset on heti ihan bueno, vähän ehkä pitää pöyhiä ja that’s it! Suosittelen rohkeasti kokeilemaan, se kirpasee vaan hetken ja on ihanan kevyt. Sitä paitsi, hiukset on uusiutuva luonnonvara ja ne ihan oikeasti kasvaa takasin. Mullakin on taas hiusten kasvatus hyvällä mallilla! 🙂

Joten, olkaa rohkeita ja tehkää jotain villiä, vaikka sitten se, että leikkaatte pitkät hiuksenne polkaksi! 😉