Suklaata ja jätskiä

Iltaa.

Vielä kriisipäivitystä.

Pahimmasta järkytyksestä selvitty.

Vaikka se mun hartaudella kirjoittama postaus katosikin bittiavaruuteen, niin pohdin tässä ehkäpä sen tarkoitus oli vain opettaa jotakin tärkeää. Vaikkapa kärsivällisyyttä. Kuitenkin se ajatusprosessi mitä siinä kirjoittaessa tein ei mennyt hukkaan. Nyt mulla on mahdollisuus jäsennellä vielä sitä ajatusta, ja ehkä kirjoittaa samasta aiheesta huomenna paljon parempi teksti. Ja nyt ainakin varmasti muistan vielä tuplakopioida tekstin ennen kuin painan yhtään mitään nappulaa.

Krisu toi kaupasta kaurajäätelöä ja 85% luomusuklaata mitä en ollut ennen maistanut. Jos pettymys ei olisi ollut niin karvas tekstin katoamisesta, tuskin suklaa ja jädekään olisi maistuneet yhtä ihanille ja lohduttaville.

Tuo tumma suklaa on mun yksi elämän suuria rakkauksia. Kaikista eniten pidän 80% Belgialaisesta Uganda-suklaasta ja yksi uusi suosikki on Lidlin 80% vadelmatummasuklaa. Tosi tummista suklaista tulee aina syödessä hyvä mieli.Ymmärtääkseni jotkin aineet siinä kaakaossa vaikuttaa aivoissa tuottaen mielihyvää. Vähän siihen vahvuuteen piti aluksi totutella, mutta nyt jos maistan esimerkiksi maitosuklaata, ei se maistu enään lähellekkään yhtä hyvälle.

Tehtiin Krisun kans uudenvuodenlupaus, että vältellään sokeria ruokavaliossa. Poikkeuksina jos joku tarjoaa esimerkiksi kylässä, tai tulee vieraita, tai on joku juhlapäivä. Ja vielä poikkeuksen poikkeuksena yli 70% tummasuklaa sallitaan, ja hunaja, sekä agavesiirappi. No kummasti niitä juhlapäiviä on sitten alkanut löytyä. Meidän kodissa on juhlittu tänävuona mm. Runebergin päivää, Minna Chantin päivää, Romanien kansallispäivää, ynnä muita vastaavia liputuspäiviä, joista puolienkaan en ennen tiennyt olevan olemassa. Aivan eritavalla oppinut katsomaan almanakkaakin(herkkujen kiilto silmissä) ja tullut tutustuttua erilaisiin juhlapäiviin vähän syvemmin. Muunmuassa Runebergin päivänä luettiin se runo siitä Vänrikki Stålista?? siinä torttujen mutustelun lomassa.

Tänään ei ollut mikään juhlapäivä. Mutta koska olin kauhean pettynyt blogitekstin häviämisestä johtuen, niin tämä laskettiin nyt erityistapaukseksi ja kaurajäätelö (jossa varmasti paljon juuri sitä sokeria) ensiarvoisen tärkeäksi kriisiavuksi.

Makein terveisin,

Nyt jälleen onnellinen,

Ella