Ella W

4.6.2015 ellaw

Kupillinen aikaa

Kahvi. Suomalaisten suosikki puheenaihe. Varmasti tuhannen ja yhden blogipostauksen päähenkilö. Minäkin rakastan juoda aamuisin tuota mustaa huumetta. Muutaman kerran olen pyrkinyt irti kofeiinikoukusta ja luopunutkin joksikin aikaa kahvista kokonaan. Mutta tosasiat on kohdattava. Elämä on aivan liian lyhyt kahvittomille aamuille. Meillä on aivan huikea Dolce Gusto kahvinkeitin. Varmasti epäekologisin ja kallein tapa valmistaa kahvia kotona. Syyllisyyksissäni olen koettanut kierrättää kahvikapseleita. Niistä onkin hauska askarrella välillä juttuja. Joku juttu tuossa kapselikeittimessä vaan on. Se kahvi maistuu siitä aivan taivaalliselle. Parhaita turhakehankintoja ikinä.

Olen pohdiskellut toisinaan tätä ihmisten juomakulttuuria. ”Tule meille kahville”. Hyvin yleinen tapa Suomessa pyytää tuttava kylään. Etelä-Euroopassa pyydettäisiin ehkä ystävä lasilliselle viiniä läheiseen bistroon. Tällaisissa tilanteissa tuo neste siinä lasissa on paljon enemmän kuin pelkkä juoma, jota nautitaan. Se on kupillinen aikaa. Se kertoo seuralaiselle: ”Näin paljon aikaa minulla on viettää kanssasi”. Kun istahtaa ystävän kanssa kahville, tietää, että ainakin tuon kupillisen verran nestettä, ystävä on sataprosenttisesti läsnä, olemassa, pysähtynyt yhteiseen hetkeen. Niin kauan kuin aikaa lasissa riittää, voi rentoutua, jutella niitä näitä täysin vapaasti. Aikaahan on. Kun neste kupissa alkaa lähestyä loppuaan, tulee hetken jatkumoonkin epävarmuus. Ottaisinko toisen kupin. ”Otatko lisää kahvia?” Vieläkö tankkaisimme lisää yhteistä aikaa vietettäväksi? Vai onko jo aika lähteä jatkamaan juttuja omilla tahoillamme?

kofeiinipärinöissään,

Ella

Avainsanat: #aika, #ajatuksia, #ajatus, #hetki, #jaettuhetki, #juoma, #kahvi, #kahvikuppi, #kulttuuri, #pohdintaa, #pysähtyminen, #ystävä

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Mieli Ajattelin tänään

2.6.2015 ellaw

Aina sydämessä

http://vivas.fi/nainen-istui-hetken-monen-tuntemattoman-ihmisen-kanssa-mutta-kun-tama-mies-istahti-hanen-eteensa-kyyneleet-alkoivat-virrata-kaikilta/?fb_action_ids=10153368676534644&fb_action_types=og.shares

Tämä video! Olen katsonut jo monta kertaa ja aina vaan itken. Kuinka maailman koskettavinta. 30 vuotta on pitkä aika, mutta silti huomaa kuinka he tunnistavat toisensa silmänräpäyksessä. Kaikki ne ajat palaavat varmasti ryöppynä mieleen, kaikki tunteet, yhdessä koetut ja jaetut hetket.

Haikeana sydän ja ajatukset leijailevat kaikkien niiden mahtavien ihmisten luokse, joihin on ollut onni tutustua. On sellaisia ihmisiä matkan varrelta, jotka ovat olleet siinä hetkessä se sielunkumppani, ystävät ja perhe, kaikki samassa. Paljon huikeita tyyppejä eripuolella maailmaa, joiden kanssa olen saanut kokea elämää yhdessä. Aina joskus harvoin tällaisia ihmisiä tulee vastaan. Ihmisiä, joiden kanssa jutellessa tuntuu siltä, kuin olisimme tunteneet aina. Joskus he pysyvät vierellä päivän tai kaksi, joskus viikkoja tai kuukausia tai jopa vuosia. Ajalla ei ole merkitystä. Nämä ihmiset pysyvät ikuisesti sydämessä, vaikka emme tapaisikaan enään koskaan.

Yksi näistä ihmisistä on tietysti rakas aviomieheni, jonka kanssa vietämme ensimmäistä hääpäivää ensi sunnuntaina. (vuosi naimisissa, wou!!) Hänen kanssaan vain päätimme kulkea yhdessä hieman pidemmän matkan.

Perhe <3 Ihanat rakkaat ystävät <3 Huikee Elämä <3 Matkat <3

pidetään toisistamme huolta

Ella

ps. Käytiin tänään Nopan kanssa syömässä Coffee Housessa valkosuklaa-masikka jäätelöä(minä söin, Nooa katsoi), koska kesä! Niin hyvää että en tiedä toista! Suosittelen!

Tällai kleinbus ajelee tuolla kylillä ja mainostaa Qstockia! Mun maailman ykkös haave. Joku päivä meillä on vielä tuollainen ja ajellaan sillä ympäri Eurooppaa ja Australian rannikoita. Istutaan iltaisin takaovet auki rannalla. Notski palaa siinä hiekalla. Paistetaan vaahtokarkkeja ja soitetaan kitaraa ja lauletaan. Sitten yöt nukutaan siellä perällä patjoilla koko konkkaronkka. Aamulla kun herää ja aukaisee sivuoven niin lokit vaan kirkuu ja aallot kohisee. Siitä sitten vaan nappaa surffilaudan kainaloon ja juoksee veteen aaltoja odottelemaan. Voih. Haaveiltiin jo tuossa yksi ilta ja katseltiin netistä tällaisia myynnissä olevia projekteja. Sen verran tonneja siihen saisi laittaa että ei ehkä opiskelijabudjetilla ja minimi äitiyspäivärahoilla vielä ostella. Mutta joku kaunis päivä tulevaisuudessa!

Avainsanat: #auto, #elämä, #haaveet, #kleinbus, #kohtaaminen, #perhe, #rakkaus, #sielunkumppani, #Taide, #tapaaminen, #ystävät

Suhteet Oma elämä Rakkaus Ystävät ja perhe