Golf

Vuosia asiaa harkinneena, päätin perjantaina nopealla aikataululla, että aloitamme golfin starttikurssin maanantaina. Sekä minä että lapsi saatoimme aloittaa samassa ryhmässä, se ei ollut lainkaan ongelma. Opettajamme oli todella inspiroiva ja mukava ja jopa lapsen alkujännitys karisi pois heti golfbagin noutamisen jälkeen. Ryhmässämme oli kuusi aikuista ja lapsi, ja aikuisista kolmella-neljällä oli jo jonkin verran harjoitustaustaa. Ensikertalainen lapsi osoittautui ihan mestariksi ja sai sekä rauta 9:llä että 7:lla pallon yli 100 metrin vetoja.

Lapsi sai kehuja meiltä aikuisilta ja oli myös tyytyväinen omiin lyönteihinsä, joka tietenkin boostasi hänen tekemistään entisestään. Hän oli oikein taitava ja sitä mieltä, että laji on itselleen sopiva. Maanantaina koimme hienon kolmituntisen, joka jatkui heti tiistaina saman mittaisella rupeamalla. Koko kurssin tarkoitus oli alkujaan että tutustumme uuteen lajiin (minigolfia kun ei lasketa) ja teemme ja opimme jotakin mukavaa yhdessä. Ja heti ensimmäisen kolmituntisen jälkeen tämä laji vei meidät jo mennessään 🙂

Maanantai

Puttausalueella olo oli lapselle haastavampaa, sillä lyöntiin käytettävän voiman tuli putterin kanssa pelatessa olla hyvin minimaalinen. Puttailimme maanantaina viimeisen tunnin ajan ja mielestäni se oli mukavaa mutta lapsen kohdalla väsymys taisi jo painaa ja kilpailuvietti olla jälleen huipussaan, kun harmitusta oli havaittavassa epäonnistuneiden puttausten jälkeen.

Tiistaina harjoittelimme tiin päältä lyömistä, puumailan käyttöä, itse keskityin lisää asentoharjoitukseen ja kävimme pöllyttämässä hiekkaa hiekkaesteellä. Pelasimme kolme reikää Par 3 -kentällä ja koin myös itse onnistumisia. Parasta oli kuitenkin kannustaa myls muita ja iloita heidän onnistumisistaan. Hauskaa ja haastavaa!

Tiistai

Maanantain jälkeen Vilkku mietti, josko saa alkaa harrastamaan golfia. Mietti myös, voiko jo tarvittaessa sanoa jollekin, että harrastaa. Green cardinkin haluaa kuulemma suorittaa. Olin salaa ylpeä hänen mietteistään (sen ”oikean” ja mieluisan harrastuksen löytäminen kun ei aina ole helpointa). Tiistaina pääsimme kotiin jälleen hieman ennen iltakymmentä, mutta muistipa V vielä silloinkin, että ”meidän pitäisi lukea niitä kirjallisia kysymyksiä” – viitaten saamiimme Green card -kokeen teoriakysymyksiin. Ihana innostus! Kunpa pysyy tällaisena!

Opettavaisia iltoja ja oikein mukavaa. Suurimmat haasteet: rauhallisena pysyminen ja tasapainon pitäminen (lapsi), liiat mietteet ja oman peliasennon kritisointi pois (minä) ja lapselle leftin mailasetin löytäminen. Det blir bra!

Tiistai

Kivaa viikkoa!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *