Krakova

Pitkän tauon jälkeen ja lyhyehköksi jääneen Tukholman talven lopulla on viime päivinä palannut ajatus blogin päivittämisestä. Asumme edelleen Tukholmassa, työ on mukavaa ja elämä rullaa eteenpäin.

Ystävänpäivän edellä matkustimme saksalaisen poikaystäväni kanssa Puolaan, Krakovaan. Lennot järkeilimme sopivasti V:n lentoaikataulujen kanssa sopivasti yhteen – V matkasi itsekseen Köpikseen sukuloimaan meidän ottaessa reissu Puolaan. Lentoaika Tukholmasta Krakovaan oli noin 1,5 h ja menomatkan lensimme keskiviikkona alkuillasta Arlandan kentältä, paluun otimme sunnuntaiaamuna Skavstaan, Tukholman eteläpuolella sijaitsevalle kentälle. Kaikki lentoihin ja muihin kuljetuksiin liittyvä sujui niin hyvin ja mutkattomasti, että ihmettelen vieläkin.

Keskiviikkona saavuimme Krakovaan ja nappasimme (sattumalta!) bussin numero 253 lentoaseman edestä. Tuo kulki noin 30-40 minuuttia 15 km matkan lentokentältä Krakovan keskusrautatie- ja bussiasemalle. Meidän hotelli sijaitsi vanhan kaupungin muurien sisäpuolella ja aivan lyhyen kävelymatkan päässä rautatie- ja linja-autoasemalta. Hotellimme oli aparthotel Ingo, jonne jo ennalta vastaanotimme huonetiedot ja sisäänkirjautumiskoodin. Hotellimme sijainti oli yksisuuntaisella kadulla ja huoneemme 1.kerroksessa. Hotellin henkilökunta oli paikalla lähinnä aamuisin ja muutaman tunnin alkuillasta, mutta hyvin omatoimisina ja tottuneina reissaajina se sopi meille aivan hyvin. Ingon henkilökunta oli mukavaa, erittäin ystävällistä ja aamupala mitä parhain – kuinka mahtavaa oli juoda aamulla herkullista kahvia ja nauttia muiden tekemää aamiaista!

Ensimmäisenä aamuna (ystävänpäivänä) aamiaisella pöydässämme oli pajunoksia pajunkissoilla, kevät oli saapunut Krakovaan jo todella aikaisin 🙂 aamu alkoi aurinkoisena ja aikaisen aamiaisen jälkeen lähdimme jälleen keskuslinja-autoasemalle. Olimme varanneet paikat Auschwitzin englanninkieliseltä opastuskierrokselta, joka alkoi klo 11:30. Matkaa Krakovasta Auschwitziin (paikallisittain ja tienvarsikylteissä kohteen nimi on Oswiecim, joka on hyvä muistaa bussia napatessa) on 60 km ja ennalta selvitimme, että tuo matka taittuu nopeammin bussilla kuin junalla. Ehdimme klo 09 lähtevän pikkubussin kyytiin, jonka etutuulilasissa luki ainoastaan ”Oswiecim”. Matka maksoi 14 zlotya per henkilö/suunta, eli noin 3,5 euroa.

Jotta pääsee Auschwitz 2 ja Auschwitz-Birkenaun leirien alueille, tulee varata paikka heidän verkkosivuiltaan. Meille oli alusta alkaen selvää, että varaamme paikat myös opastukseen, jolloin saamme retkestä mahdollisimman paljon irti. 3,5 h opastus maksoi noin 30 eur/henkilö, ja tämä lie kallein yksittäinen asia johon saimme reissulla rahaa kulumaan 🙂 Oppaamme oli puolalainen nainen, jonka tietämys keskitysleireistä oli valtava. Opas kierrätti meitä molemmilla leireillä ja kertoi niin paljon yksityiskohtaista ja mieleen painuvaa tietoa, että jäin jopa miettimään, kuinka paljon olisimme oppineetkaan 6 h mittaisella kierroksella! Opimme paljon, ulkona oli hieman sateinen ja kalsea ilma – juuri sopiva tuoho ympäristöön. Onnistunut reissu joka sai ajattelemaan todella paljon. Tarkoituksena on tämän jälkeen lukea enemmän aiheesta ja katsoa elokuvia, jotka todennäköisesti luen ja katson tämän käynnin jälkeen hieman eri tavoin kuin aiemmin.

Auschwitzin jälkeen oli suunnaton nälkä ja saksalaisen harmiksi perinteinen, hotellimme lähellä sijainnut Milkbar oli jo suljettu. Löysimme onneksi kutsuvan, puolalaista ruokaa tarjoavan ravintolan samalta kadulta jolla hotellimme sijaitsi. Olimme päättäneet, että maassa mahdollisimman paljon maan tavalla.. ainakin ruuan suhteen! Ystävänpäivillallinen oli suorastaan överit – minä söin perinteistä sienikeittoa ja M leivän sisässä tarjoiltua keittoa, kyytipoikana puolalaista olutta. Jälkiruoaksi otimme jakaaksemme puolalaista juustokakkua (joka oli hieman erilaista kuin suomalainen juustokakku) ja lettuja. Lettujen sisällä oli mielenkiintoista raejuuston ja creme fraichen sekoitukselta maistuvaa, hieman suolaista vaahtoa. Maku oli niin jännä ja erilainen, mutta oikein hyvä ja erittäin koukuttava.

Ystävänpäivädinnerin jälkeen siirryimme jälkiruoan jälkiruoalle tien toisele puolelle English football clubiin, jossa M sai nauttia jälkiruoan jälkiruoaksi hetken lisää herkkuja – olutta ja jalkapalloa.

Perjantaina tavoitteenamme oli ”vain” kävellä. Määränpäänä oli ainoastaan vanhan kaupungin alue ja juutalaiskortteleille kävely. Päädyimme paikalliselle torille, jossa söimme herkulliset, tuoreet munkit mansikkahilloa sisässään. Ostimme vanhemmalta rouvalta suuren pussin saksanpähkinöitä (rouvalla oli myös myynnissä partahöyliä pähkinöiden lisäksi) 10 zlotylla (2,5 eur), joista jopa osa säästyi kotiin asti.

Löysimme tiemme euroopan suurimman markkina-aukion keskellä sijaitsevalle Sukiennice -museolle ja molemmat löysimme lemppariteoksemme monen upean maalauksen joukosta. Sukiennicen jälkeen kävelimme Narodowe -museolle, jossa sijaitsee vielä 2019 elokuuhun asti Leonardo da Vincin alkuperäinen, yli 500 vuotta vanha teos ”Lady with an Ermine”. Teos oli upea ja toki alkuperäisen maalauksen kohdalla oli kuvauskielto, joten tyydyimme kuvaamaan kopion 🙂

Kävimme neljässä katedraalissa, Wawelin kuninkaanlinnalla, kiersimme juutalaiskortteleita eestaas ja huomaamattamme unohdimme syödä. Allekirjoittaneella alkoi jo kiukkukin nousta mutta syötyämme 50 cm mittaiset, herkulliset, paikalliselta kioskilta ostetut leivät, muutuin jälleen mukavaksi itsekseni 😀 kahvit joimme pikkuisessa kahviossa jossa oli mahdollisuus myös virkata ja kutoa.

Perjantai-iltana tuntui todella siltä, että olemme kokeneet päivän aikana paljon. Kävelimme 15,8 km ja illalliselle päädyimme jälleen samaan ravintolaan kuin edellisiltana. M tilasi paikallisia pierogeja ja minä leivän sisään tehtyä lihamuhennosta ja jälleen kerran saimme olla tyytyväisiä valintaamme 🙂

Lauantaille emme asettaneet tavoitteita, paitsi mahdollisen jalkapallo-ottelun katsomisen. M muistutti myös ruokailun tärkeydestä ja siitä että voimme myös käyttää paikallista uberia.. jolla heti aamulla aamiaisen jälkeen suuntasimmekin Nova Hutaan, noin 7 km päähän, katsoaksemme World Press Photo -valokuvanäyttelyä. Näyttelyn valokuvat olivat palkittuja ja vaikuttavia. Aurinko paistoi isoikkunaiseen galleriaan ja reissu oli oikein onnistunut! Palattuamme keskustaan söimme suuren kasan amerikkalaisia pannukakkuja ja kävelimme kurkistamaan paikallista jalkapallo-ottelua, jonne emme kuitenkaan jääneet kuin hetkeksi. Illalla poikkeaimme juna- ja linja-autoaseman vieressä sijaitsevassa ostoskeskuksessa, tarkoituksena löytää V:lle tuliaisia. Nuo löysinkin, ja muutoin lähdin Bershkasta ja Pull&Bearista tyhjin käsin (outoa). Illalla tuntui jo jaloissa tuo muutaman päivän kävely, ja tarkistaessani mittarista, yllätyin että myös lauantaina olimme kävelleet 16,9 km!

Sunnuntaiaamun lähtö kohti lentokenttää meni myös sujuvasti ja olimme jälleen kerran tyytyväisiä siihen, kuinka hyvä tuuri meillä olikaan ollut kaikkinensa. Söimme lentokentällä kunnon aamiaisen jolla jaksoimme helposti aina Tukholmaan ja Kungsholmeniin saapumiseen asti 🙂 loma oli upea ja täynnä elämyksiä. Emme olleet ajatelleet makoilla hotellihuoneessa tai istua baareissa myöhään yöhön (M ajatteli tosin toteuttaa tuollaisen reissun Krakovaan kavereidensa kanssa vielä joskus, se heille suotakoon 😉 ja jo ennalta ajatuksenamme oli saada irti tuosta vanhan ja historiallisen kaupungin kulttuurista mahdollisimman paljon. Saavutimme matkaltamme mitä halusimme ja voin varauksetta suositella tätä upeaa kaupunkia kaikille 🙂 tänne palaamme vielä! Seuraavaksi kuitenkin kohteenamme on toinen euroopan maa, hieman vielä etelämpänä 😉

-Jenni

Ps. Puolalainen toffee on taivaallista! Reissullanne Puolaan suosittelen ostamaan paikallista toffeeta kotiinviemiseksikin.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *