Koronakotoilua ulkoillen (päivä 13)

Kuten Ruotsin hallitus meitä kehoittaa, ulkoilemme paljon tänä korona-aikanakin. Pururadalla yrittäen väistää liian lähellä tulevia ruotsalaisia, pitäen mielellään sen neuvotun yli 1,5 metrin etäisyyden tuntemattomiin. Metsässä etäisyydet on helpompi pitää, olen huomannut että tukholmalaiset viihtyvät paremmin pururadoilla ja kävelyteillä, kuin metsäpoluilla. Meissä on siis vissi ero! Me kun rakastamme metsää ja polkujen pehmeyttä.

Tämä koronakevät on kummallinen ja jää epäilemättä kaikkien mieleen – aurinko hellii suureksi osaksi, krookukset ja leskenlehdet ovat puskeneet maasta pintaan jo tammikuun lopulta alkaen (!) ja paras asia jonka kukin voi tällä hetkellä tehdä, on pysyä sisällä. Ja ulkoilla välimatkan päässä muista (Ruotsin suositukset koronan torjumisessa ovat hieman poikkeavat muihin maihin verrattuna).

Asumme lähellä Tukholman keskustaa, lähellä vettä ja metsien ja jalkapallokenttien ympäröimänä. Näyttää siltä kuin jokainen arkipäiväkin olisi viikonloppu – moni irtautuu päiväsaikaan lenkkeilemään omasta kotitoimistostaan. Hammarbyn miesten ykköstiimi, kuten junioritiimitkin, näyttävät harjoittelevan tavalliseen tapaan. Läheisen apteekin oven desinfiointi oli käynnissä ja läheiselle kioskille oli ulkona vastuullinen jono, jossa ihmiset pitivät määrätyn turvaetäisyyden.

10 000 askelta on, erityisesti viikkoja jatkuneen yskän jälkeen, jälleen päivätavoitteeni. Joogaa ja päälläseisontaa kaipaan ja ehkä uskaltaudun laajentaa päivittäistä liikuntaa pian näiden pariin. Päivinä 10 ja 11 10 000 askeleen lukema täyttyi helposti. Lapsen kanssa pitkällä kävelyllä puhuimme käärmeistä ja kieloista (yhdistävä tekijä: myrkky), Hammarbyslussenin sillan nostamisesta, vaihtoehtoisista kulkuneuvoista kouluun, herkuista, tennareista, elämästä, Tukholmasta..

Eilen sunnuntaina olimme kaikki väsyneitä. Tutustuin pääsykoemateriaaleihin ja istuin ja makasin sohvalla suurimman osan päivästä. Illalla haimme thaikkuruokaa ja jatkoimme lepäilyä. Harvemmin ihan näin paljon lepäilen päivän mittaan :)

Tänään, kotoilupäivänä numero 13, siirryin sängystä olohuoneeseen töihin totuttuun tapaan kello seitsemältä. Muut heräilivät myöhemmin.Parasta (ja samalla pahintakin) kotona työskentelyssä on se, että töihin siirtyminen vie noin minuutin. Suomen hallituksen päätöksellä ja tästä päivästä lähtien kahvilat, ravintolat ja baarit sulkevat 31.5 saakka. Take away -myynti ja työpaikkaruokaloiden toiminta sallitaan. Samalla kun Suomen hallitus päättää myös jatkaa olemassa olevien määräysten jatkoa toukokuun 13. päivä saakka, alkuperäisen huhtikuun 13. päivän sijaan, minä olen googletellut helppoja lihapitoisia ja lihattomia kotiruokia. Ostin myös Rauhaniemeen 30 kerran saunakortin ja tuin täten omaa tamperelaista paikallista yritystä. Sopiva balanssi töiden ja vapaa-ajan välillä päivän mittaan pitää mielen virkeänä :)