Koulun aloitus Suomessa

Kaikki mitä täältäkin löytyy on, löytyy jatkossa myös kuvien ja kokemusten myötä instagramista käyttäjänimen @byelinguals alta. Ensin katsaus vuoteen 2019, vuoteen 2019.. ja aikanaan myös reaaliaikaan 🙂

Lapsen koulu alkaa Suomessa ensi viikolla. Tänään sain kuulla tulevan opettajansa nimen, joka tekee meille koulunaloituksesta vielä konkreettisemman. Ehkä jopa jännittävän.. onko luokalla ”uusia” lapsia, muita kuin hän? Entä jos kaverit ovatkin muuttuneet – entä jos V on muuttunut? Hänellähän on muistissaan kaksi ensimmäistä Suomessa vietettyä kouluvuotta, jolloin vielä harjoiteltiin koulussa oloa – nyt viidennellä luokalla opiskelu tulee epäilemättä olemaan vaativampaa. Entä kuinka hän tottuu jälleen läksyihin ja painavaan koulureppuun? Tietävätkö läksyt kiukkua arkipäiviin? Mielestäni koululäksyt ovat oikein hyvästä ja (toivottavasti) muistuttavat mieleen jo syksyn myötä sen, että mitä paremmin keskittyy koulussa tehtäviin, sitä vähemmän tulee läksyä kotiin 😉

Joka minun mieltäni erityisesti mietityttää on se, että kuinka suomen kielen kanssa käy ja kuinka paljon lapsi sen kanssa tulee tuskailemaan. Kansainvälisessä koulussa vaihtoehdot opiskella suomea ovat hyvät: lapset opiskelevat suomea joko A1- tai A2-kielenä.

• A1-kieli = äidinkieli tai/ja valmiudet laajaan suomen kielen käyttöön ja oppimiseen
• A2-kieli = Suomen kielen taidot eivät ole äidinkielen tasolla. Suomen kielen opiskelua joko erillisessä pienryhmässä tai myös A1-ryhmässä olevien kanssa, mutta helpotus – tai ymmärrys eri lähtötasosta – huomioidaan tehtävien ja kokeiden arvioinneissa

Kaikki menee varmasti hyvin, nämä ovat tavallisia vanhemman mietteitä tässä tilanteessa. Tukea, ymmärrystä ja aikaa tarvitaan puolin ja toisin. Hyvä tästä tulee.

Ulkosuomalaisen Suomeen paluuseen liittyen todistin hetki sitten yllättävää, joskin odotettua ajatusmaailman muutosta. Lapsi on huoneessaan pelaamassa Fortnitea ja juttelee kavereiden kanssa. Kaverinsa puhuivat jotakin ruotsin kielen opiskeluun liittyen ja Vilkku toteaa: ”ruotsin kieli on niin kivaa, se on niin helppo oppia!” <3 WOW, olen niin ylpeä – se kieli josta hän ei ole pitänyt (mutta jota hän ymmärtää), se kieli jota hän ei olisi Ruotsissa halunnut opiskella (mutta jota hän toki opiskeli) ja se kieli jota hän on vätellyt (mutta välillä pyytänyt kyselemään ruotsin kielen sanoja häneltä) – se kieli taitaakin olla ihan okei. Tälle kelpaa hymyillä :)

-Jenni