Lennellen

Tätä kirjoittaessani olemme lapsen kanssa lentokoneessa välillä Tampere-Tukholma. Valmistelin jo elokuussa tätä matkaa ja sain onnistuneesti mahtumaan (kahden ja puolen päivän Tampereella oloon) Karmivan Karnevaalin Särkänniemessä, 10-vuotissynttärit leipomisineen ja järjestelyineen, töiden tekoa etänä ja passien hakemisen. Passeihin liittyen tarkoitan sitä aivan ensimmäistä osiota, jossa tuli poiketa poliisiasemalla. Ulkosuomalaisena passia voisimme myös hakea Tukholmassa Suomen suurlähetystön kautta, saaden myös passeihin kolminkertaisen hinnan. Kun kyse on kahdesta passista, olisi hinta ollut yhteensä yli 300 euroa sekä minun että lapsen passeista.

Tulevan koulutukseni myötä viikonloput ovat kortilla, joka tarkoittaa sitä että seuraava perhereissu Tampereelle koittaa vasta joulukuun alussa. Sain jo tuonkin tulevan itsenäisyyspäiväviikonlopun ahdattua täyteen menoja, mutta siihen ollaan jo totuttu: olemme aina vain parin päivän ajan Tampereella kerrallaan, jolloin moni ihana ihminen haluaa meitä tavata. Ollaan siis tosi onnekkaita! Lapsellakin olisi vientiä vaikka kuinka paljon 🙂 kavereiden kanssa tietysti.

Omistan pienpanimon osakkeita ja kerroinkin teille, että osakasetujen käyttö on jäänyt olemattomiin. Tilanne saadaan korjattua kun joulukuussa osallistumme panimon pikkujouluihin! Kuinka hauskaa se on! Kerron pikkujoulujen jälkeen 😀

Syksy on aina omalla kohdallani jollain tapaa erityistä, mukavaa ja rauhaisaa aikaa. Tätä syksyä lukuunottamatta. Koulutuksen, työn ja työmatkojen, lapsen harrastuksen ja perheen kanssa vietetyn ajan yhdistäminen vaatii taitoa! Lusikoita on yhdessä sopassa nyt useampia, mutta soppa on hyvää 😉 eli olen oikein innoissani syksystä ja sen tuomista asioista.

Lento on jo puolivälissä. Lapsi katsoo puhelimelta Netflixiin tallennettua Dirty Dancingia (huom: ei pakotettuna) ja itse vähän harmittelen, että jätin sukkapuikot Tampereelle, lennolla kun olisi ollut niin mukava kutoa joululahjasukkia. En uskaltanut ottaa puikkoja käsimatkatavaroihin sen pelossa, että ne poistetaan turvatarkastuksessa, silloinhan menisi koko jo tehty työ pieleen. Huomasin kuitenkin kysyä, miten on, sopiiko ne puikot viedä lennolle käsimatkatavaroissa. Kuulemma sopii. Sukkapuikkojen sijaan laukut saivat täytettä lapsen synttärilahjoista ja mm. Nintendosta, jonka kanssa onkin jo tiedossa tunteikkaat Mario Kart -kisat tulevalle illalle 🙂

Pian olemme kotona Tukholmassa ja pääsemme nakkisopan ääreen. Rakastan ihan näitä tavallisia juttuja, kuten sopan syömistä kotona porukalla, joka maistuu monta kertaa paremmalta kuin ravintolaruoka. Tiistai on ainoa päiväni kotona, keskiviikkona matkaan jälleen Tampereelle töihin.

perhe matkat oma-elama opiskelu