Maaliskuusta lokakuuhun (March-October)

Radiohiljaisuus maaliskuusta lokakuun alkuun. Pisin aika koskaan tämän blogin kohdalla, mutta myös aika, jolloin suoritin loppuun tutkintoni.

Huhtikuu

Satoi vielä lunta, krookukset alkoivat kasvaa, aurinko paistamaan enemmän ja lapsi sai vahvistuksen päivämäärästä, jolloin hänen toisen maan kansalaisuusasiansa käsitellään loppuun. Koira sai huhtikuun ensimmäisenä päivänä ensimmäisen punkkilääkkeen. Tuli kevät. Loppukuusta hytisimme kuitenkin vielä kylmissämme Kuhmoisissa putiikin uuden rakennuksen tiloissa kunnostaen ja maalaten veden päällä olevaa rakennusta kuntoon.

Pyynikillä perheen kanssa
Näsinkallio
Satamakaupan uusi rakennus Kuhmoisissa
Svante Kuhmoisissa
Saimme uusia ystäviä belgi Papusta ja omistajastaan Emiliasta. Pyynikin-Varalan mutkassa oli loppukuusta jo lämmin.

 

Toukokuu

Vappu, rally-tokotreenejä lenkkien lomassa ja Hervannassa koirakoululla, Satamakaupan laittoa Kuhmoisissa ja shortsikelejä. Minulla meni toukokuu paljolti opiskellen etänä (kuten jokainen kuukausi vuoden 2020 lokakuusta alkaen), mutta erityisen intensiivinen oli toukokuu, jolloin kirjoitin suurimman osan Tartuntataudit -valinnaisaineeni esseestä. Tavoitteeni oli myös saada kaikki mahdolliset muutkin kouluun liittyvät hommat tehtyä kesäkuun alun näyttöön mennessä, jotta voisin viettää vain kesälomaa perheen kanssa kesä-elokuussa.

Svanten ensimmäinen vappu
Kuhmoinen
Svante tuuheammassa karvassa ennen karvanlähtöä
Näsinkalliolla

 

Kesäkuu

 

Lapsen kesäloma, koiran ensimmäinen kesä ja minun toiseksi viimeinen näyttö koulussa sattui heti kesäkuun alkuun. Kävimme Särkänniemessä isolla porukalla ja ulkoilimme paljon. Kesäkuuhun kuului serkkuni rippijuhlat, uintikäyntejä Rauhaniemessä ja lapsen oikomishoidon aloitus. Harjoittelin veneellä ajamista ja juhannus vietettiin Kuhmoisissa kaupalla ja uimassa maaseudun lähirannoilla (joista yksi Kuhmalahden syrjäinen ranta osoittautui lapsen lemppariksi). Loppukuusta V lähti perinteisesti leirille – jo viidettä kesää peräjälkeen 🙂

Rally-tokotreeneissä

Kesäkuu oli lämmin ja kuuma ja hellevaroituksilta ei vältytty. Eräs arkipäivä on jäänyt mieleeni, jolloin lämmintä oli +32 astetta ja lähdimme veljeni ja V:n kanssa ajamaan Sastamalaan pelaamaan frisbeegolfia. Juotavaa oli toki mukana litroittain, hikoilimme autossa ja odotimme että pääsemme uimaan ennen pelaamista vanhalla soramontulla. Emme kuitenkaan löytäneet rantaa (kylttejä ei ollut ja pieni järvi oli täynnä kaislaa) joten jatkoimme hikoilua koko päivän. Kotimatkalla kiersimme pikkuteitä pitkin ja isotädillä poiketen, ennen Tampereelle ajoa.

Häntyri
Häntyri

Lähitekemisenä poikkesimme V:n kanssa Amurin Työläismuseokortteliin eräänä tiistai-alkuiltana, tuon visiitin ollen itselle ihan ensimmäinen (!) työläismuseokorttelin museorakennuksiin. Lapsi vietti yhdet syntymäpäivänsä kerran työläismuseokorttelissa, jolloin synttäreihin kuului myös museokierros, ja tällä visiitillä hän muistikin edelleen eri rakennusten ja huoneiden sijainnit hyvin. Ei paljoa tarvinnut karttaa lukea 🙂 minä pääsin toteuttamaan itselleni hyvin mieleistä tekemistä tuolla käynnillä, nimittäin kävelemään puujaloilla. Olen siinä mestari, ja kerran V:n koululla Södermalmillakin näytin lapsille, mitkä nuo hassut kepit ovat ja kuinka niitä käytetään. Kiitos isomummun, olen jo lapsena oppinut puujaloilla kävelyn. V opettelee myös tätä mielellään ja työläismuseokorttelilla se sujuikin häneltä myös hienosti.

Kesäkuussa Anette saapui Tukholmasta Tampereelle. Svante ja Anette, jotka olivat toistaiseksi vain puhuneet videopuheluita, tapasivat ensimmäistä kertaa. Hassua, kuinka Svante vaikutti tunnistavan Aneten äänen, vaikka koskaan eivät olleet aiemmin livenä tavanneet <3

Heinäkuu

Heinäkuu jatkui kuumana. Oli ihanaa, mutta myös uutta koiran kanssa. Päivälenkit jäivät lyhyiksi ja pidemmät ulkoilut painottuivat aamuun tai iltaan. Svante nautti auringossa makoilusta parvekkeella hetkittäin, ja monesti syötiinkin lounas auringossa (mahdollisuus oli toki aina mennä myös varjoon).

Teimme Svanten kanssa monen monta iltalenkkiä Mustalahden satamaan ja istuimme siellä kuuntelemassa livemusiikkia. Illat olivat tosi lämpimiä. Kävimme myös useana iltana iltakävelyllä Hämeenpuistossa ala-asteaikaisen ystäväni perheen kanssa, päätyen yhtä useasti Rillingin terassille istumaan iltaa. Ihanan letkeää <3 myös yöt olivat kuuman kosteita ja lapsi nukkui parvekkeella riippumatossa parina yönä.

Myös Tuulia saapui Tukholmasta Tampereelle ja hänen kanssa katsottiin yhdessä jalkapallon EM-kisojen finaaliottelu, veljen kanssa käytiin Herra Ylpön keikalla Mustalahdessa ja loppukuusta kuuntelin Tammerfestejä Nalkalan puolella suvantoa.

Finlaysonin alue

Heinäkuu oli melkoisen mukava kuukausi ja päättyi Svanten ja minun yhteiseen Tukholman-matkaan <3 samalla kun me olimme Tukholmassa, oli V Tanskassa.

Tukholman matka oli ihana. Edelliskerrasta oli jo paljon aikaa ja lisäksi tämä oli Svanten ensimmäinen reissu Tukholmaan, jota olin odottanut kovasti. Vihdoin saimme passille käyttöä 😉 koronarajoitusten puitteissa matkaaminen oli helppoa – itselläni oli jo kuukauden verran ollut toinenkin rokotus saatuna ja Ruotsiin päin mennessä ei ollut tarkastuksia tai rajoituksia. Takaisin tullessa, Suomen päässä Turun satamassa, tarkastettiin minun rokotustodistus (lähinnä se, että toisesta rokotuksesta oli yli kaksi viikkoa) ja koiran passista merkintä ekinokokkilääkkeen saannista (lääke tulee Ruokaviraston tämän hetkisen määräyksen mukaisesti antaa koiralle Ruotsissa yli 24 h ennen matkaa ja max 5 vrk ennen paluuta Suomeen). Tästä Ruotsiin matkustamisesta koiran kanssa, teen oman postauksensa 🙂

Jossain päin Ahvenanmaan saaristoa

Elokuu

Elokuumme alkoi Tukholmassa. Käynnissä olivat Tokion kesäolympialaiset, Tukholmassa oli kuuma ja itkuhan siinä tuli, kun pois piti lähteä. Onnellisia olimme, kun kuitenkin saimme hakea V:n lentokentältä ja hän saapui kotiin <3

Jossain päin Tukholman saaristoa

Teimme ensimmäisen ratikkamatkan Tampereen ratikan aloittaessa virallisen liikennöinnin kuun alussa. Lapsella alkoi uusi harrastus, jonka myötä myös minä pääsin uuteen, mukavaan harrastejoukkoon mukaan. Svante täytti yhden vuoden ja sitä juhlimme pienellä jäätelökakulla kynttilän kera <3 koska kuumuus hieman laantui, saatoimme aloittaa pidemmät lenkit Pyynikille tämän kesän osalta. Myös hetken tauon jälkeen kävimme Särkänniemessä pari kertaa, ja Svantekin pääsin vihdoin porttien sisäpuolelle ihmettelemään menoa. Olimmehan laitteiden ääniin tottumista, ihmispaljoudessa kulkemista ja musiikkiin totuttelua harjoitelleet pitkin kesää, joten käynti Särkässä meni hienosti eikä vaikuttanut olevan koiralle lainkaan ihmeellinen kokemus.

Svante 1 vuotta 14.8.2021

 

Syyskuu

= V:n treeneissä kulkemista, Svanten kanssa ulkoilua (mahdollisimman paljon metsässä), V:n synttärit, Svanten karvanlähdön loppusuora, minulla uuden työn aloitus ja ennen kaikkea valmistuminen uuteen ammattiin. Kävimmepä myös ystävän kanssa Virossa eräänä syyskuun sunnuntaina, hakemassa koiranpennun Suomeen heidän perheeseensä 🙂

Sitko Pizza&Bar
Mältinranta Tampellasta päin kuvattuna

 

Lyhyen yksipäiväisen Viron-reissun kuvasaalis jäi melko pieneksi. Ilma oli kaunis ja haasteista huolimatta löysimme perille Kaavereen – sijainti: noin 137 km Tallinnasta kaakkoon ja 65 km Tartosta luoteeseen – hakemaan pentua.

Hertta
perhe ystavat-ja-perhe oma-elama opiskelu
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *