Matkalle!

Mieleeni tuli mainio tarina. Kerroinkin jo syksyllä poikani koulusta, jossa kielenä toimii ainoastaan englanti. V:n kielitaito ja erityisesti ääntäminen on kehittynyt valtavasti jo entisestään näinä menneinä kuukausina. Marraskuussa matkasimme Suomeen laivalla ja jutellessamme laivan käytävällä englanniksi, pysäyttivät mies ja nainen meidät ja totesivat: ”onpa mukavaa tavata muitakin amerikkalaisia täällä laivalla”! Kyllä meitä nauratti, mutta tosi on, pojallani on mainio, luonteva jenkkiaksentti! Näin ulkosuomalaisena äitinä minulla riittäisi enemmänkin juteltavaa kieliasioista, joten paneudun tuohon hieman toisella kertaa. Kieliasiat – kielen oppiminen ja käyttö ja näiden vaikutus elämään, ovat todella lähellä sydäntäni ja itselle ajankohtaisia aiheita, joita pohdin eilen illalla ensimmäistä aurinkoista parvekekahvia nauttiessani 🙂

Eilisiltamme kului pakatessa – poika on levännyt ja erotellut rahojaan eurojen ja kruunujen kesken. Poikani ei tällä hetkellä tee kotitöitä rahasta, mutta pyytäessäni apua, hän tekee kotitöitä (pyykkien viikkaus, imurointi, roskien vienti, kaupassa käynti yhdessä..) ja hyvin epäsäännöllisesti annan näistä hänelle pienen palkkion. Rahan käyttö ja hallinta ovat tärkeitä taitoja ja toivon lapseni oppineen rahan arvon – toistaiseksi ainakin säästäminen ja konkreettiset säästötavoitteet ovat lapselle se ”driver” eli ohjaava ja johtava tekijä, eikä hän vielä ole hullaantunut rahan saannista tai -ansaitsemisestakaan pahemmin. Viime aikoina hän on tosin kerran kysynyt, tutulle kesäleirille hänelle paikkaa hakiessani: ”kuinka paljon mää saan massia sinne”? Tästä emme vielä päättäneet mutta tottahan toki leirikioskille annan muutaman kolikon mukaan, taitaa se leirikioskilla käynti ja oman rahan kontrollointi olle nuorelle pojalle tärkeä asia, jonka mielelläni mahdollistan.

Meillä ei ole samanlaisia tuulipukuja (vielä) mutta samanlaiset, kahdessa eri koossa olevat Helly Hansenin laukut hankimme! Olen ollut tietoinen koko eilisen että minun tulee pakata, ja siltikin jätin koko touhun iltaan. Kuulostaako tutulta?

Mukaan otettavat vaatteet oli helppo valita, kuin myös takit, kengät ja hygieniatarvikkeet. Tuliaisetkin olivat valmiina ensimmäisenä. Tukholmassa kevät on jo pidemmällä kuin Tampereella ja täten pärjäämme jo kevätvaatetuksella ja tennareilla täällä hyvin. Onneksi, sillä talvitakin mukaan ottaminen etelän reissulle ei houkuttele minua lainkaan! Hankalin oli omalla kohdalla kirjan valinta: ehdinkö lukea ja kuinka paljon (vähän), otanko koukuttavan tarinan (kiinnostavan, kuulemani mukaan erinomaisen tarinan nimeltä ”Life of Pi”) vai faktatietoa  kohteesta (sain Marcukselta syntymäpäivälahjaksi myös Andaluciasta kertovan kirjan) tai haluanko ehkä valmistaa ja kehittää itseäni koulun vanhempainyhdistyksen lukupiiriä varten lukemalla aiheesta ”how to be a great parent”? Kirja mukaan ja kohti lentokenttää!

Perhe Lapset Vanhemmuus Matkat

Reissusta reissuun

Viikonloppu hurahti Tampereella poiketessa. Äitini (facebookissa nimellä Merimiehen Vaimon Satamakauppa) kesäputiikin ulkoseinän mainospurje saapui perjantain postissa ja pääsin aloittamaan tuon työstämisen heti lauantaina. Olen luvannut autella putiikkiin liittyvissä valmisteluissa ja putiikissa visuaalista puolta vaativissa asioissa sen minkä pystyn. Mainitsinkin jo aiemmin, että hommaa löytyy ja asiaa haastaa minun osaltani se, että en ole fyysisesti samassa paikassa kuin äitini, tai putiikki. Valmistelut ovat vaatineet tähän mennessä itseltäni jonkun verran organisointia, messuilla käyntiä (täällä Tukholmassa), yhteydenpitoa joihinkin yrityksiin (Ruotsin päässä tämäkin) ja monen sähköpostin lähettämistä. Mainosten suunnittelun tein tammikuussa ja nyt maalis-huhtikuussa kun logo, putiikin sähköpostiosoite ja facebook-sivu sekä usea pieni yksityiskohta on jo suunniteltu, on ihan mielettömän hauskaa alkaa työstämään jotakin isompaa ja konkreettista!

Ulkoseinään kiinnitämme siis 7,5 metrisen purjeen, jonka teksti (toivottavasti) näkyy Kuhmoisten satamaan saapuville veneille. Levitimme purjeen olo- ja ruokailuhuoneen lattialle viikonlopuksi ja mallasin putiikin nimen maalarinteipeillä. Uskomatonta ehkä, mutta koko touhuun sain upotettua aikaa 5,5 tuntia! Ensi kerralla on toiveissa laittaa kirjaimiin väriä ja siirtää koko purje Kuhmoisiin. Pääsiäisenä odottavat siis remonttihommat putiikin päässä ja muutamien tienvarsikylttien maalaus. Yhteistyöllä me tästä selvitään 🙂

Matkasimme kotiin Tukholmaan yön yli laivalla ja mistä lie johtuukaan, mutta V:lla nousi lämpö ja kurkkukipu jo Suomen päässä. Tänään on vuorossa pakkailua huomisaamun lähtöä varten – vihdoin koittaa loma! Kohteessa meitä odottaa hieman paikallisilla jalkapallostadioneilla punasta ihonväriä itseensä ottanut Marcus ja kaksi muualle muuttanutta tamperelaista. Kunpa tuo poika nyt paranisi tämä päivän aikana jotta huominen lento menisi niin sanotusti maaliin. Tämä kotona Tukholmassa käynti on tällä kertaa vain 24 h mittainen juttu, jonka aikana on monta hommaa.. onneksi viimein huomenna voin hengähtää ja vaihtaa lomamoden päälle 😉

Rentoa maanantaita!

Perhe Oma elämä Lapset Matkat