Parhaat asiat juuri nyt helmikuussa

Ystävät ja kuinka laadukkaita he ovatkaan, sekä omalla että lapsen kohdalla. Ystäviä aamulla, ystäviä illalla, ystäviä vuosia. Erityisen mukavaa on, kun Suomessa ollessa teemme parhaamme sen eteen, että saamme ainakin lapselle kunnon annoksen suomalaisten ystävien kanssa oloa.

V. Oma lapsi, puoliksi iloinen tanskalainen, tuo jo lähemmäs 150 cm pitkä nelosluokkalainen, joka tänään totesi Kööpenhaminan Magasinet -tavaratalon liukuportaissa: ”hyvää syntymäpäivää, mää en oo muistanut sitä sanoa aikasemmin. Mää ostan sulle ihan mitä vaan sää haluat, mää ostan sulle vaikka Guccia.” (Hetkeä myöhemmin kuljimme Strøgetilla Guccin liikkeen ohi, ja monen muun merkkiliikkeen, ja jokaisen kohdalla lapsi kysyi ”onko toi kallis?”. Raha kiinnostaa!)

Turvallisuus. Kyllä tämä saa toisinaan kaipaamaan takaisin Tampereelle, kun mahdollisuuksia turvallisista lähipuistoista naapureihin on enemmän, ja puistoilla voi vaikka illan mittaan niin, että meillä molemmilla on varmasti turvallinen tunne.

Matkat – kuinka taaskin olemme kolmannessa maassa viikon sisään, ja kaikki on jälleen sujunut oikein hyvin.

Harrastukset. Lapsi haluaisi kovasti harrastaa salibandya tai koripalloa. Jälkimmäistä kuulemma enemmän. Kahden vanhana hän aloitti perjantairutiinina pallokoulun, jossa ahkerasti kävimmekin. Taitoa on, synttärilahjaksi toivoi (ja sai) uuden koripallon, heitot menee mukavasti koriin ja pituuttakin löytyy. Tärkeä toive hänellä on, että hän saisi harrastaa suomeksi. Vasta reilu vuoden kuluttua siitä, kun olimme muuttaneet Tukholmaan, sain houkuteltua V:n harrastamaan.. en halunnut pakottaa häntä harrastuksiin, olihan kouluun ja koko Tukholmaan sopeutuminen jo oma juttunsa. Saati hyvien uusien ystävien löytäminen! Syksyllä 2019 V aloitti kuitenkin uinnin Simklubb Neptunissa, Kronobergsbadetissa Kungsholmenilla. Taitoa löytyy siihenkin lajiin, ja rohkeutta, mutta tehottomat ohjaajat jotka eivät oma-aloitteisesti puhuneet englantia, eivät kannustaneet lasta jatkamaan. Ehkä vielä joskus palaamme uinnin pariin, Suomessa, sellainen vesipeto hän on.. 🙂

Koripallo (joka saa kokonaan oman osionsa). Monella tapaa ollut meidän elämässä pitkään, ja toivottavasti on edelleen. Pyrinnön kausaria tuli kulutettua kaudella 2017-2018 koko rahan edestä, mutta laskematta jäi, monessako kotipelissä käytiin. Ehkäpä viereisellä sängyllä youtube-videoita katselee parhaillaan tuleva pyrintöläinen, tai ainakin koripalloilija..

Aktiivisuusranneke. Se on lähes jo jokaisella perheenjäsenellä, äitiäni lukuunottamatta. Kannustaa tekemään iltaisinkin vielä lyhyen lenkin, jos omasta tavoitteesta puuttuu askelia. Kuitenkaan ei harmita, vaikka askeleet jäisivät toisinaan noin 9000/vrk, sillä itselle tulee olla armollinen.

Aurinko. Kiitos, tätä lisää!

-Jenni