Ronda

Keskiviikkoaamuna lähdimme ajamaan kohti Sevillaa. Olimme sopineet että poikkeamme Rondaan menomatkalla, nähdäksemme vähintäänkin upean Ponte Nuevon. Vuorilla matkalla Rondaa kohti käväisimme yli 1040 metron korkeudessa upeissa maisemissa, jolloin matkakin oli hieman hitaampaa, näitä kiemurtelevia vuorostoteitä ajaessa.

Ronda oli hieno ja hyvä tuurimme jatkui: oli lämmintä ja saimme juuri muurien ulkopuolelta sopivan, ilmaisen parkkipaikan. Hyvää tuuria oli siinäkin, kun V juoksi portaita alaspäin tietämättään että edessä oli autotie.. hän hypähti tielle samanaikaisesti kun henkilöauto ajoi kohdalle. Säikähdimme toki valtavasti, lapsi eniten, mutta mitään ei onneksi käynyt. Harmitus ja pelko näihin mutkaisiin ja kapeisiin teihin tosin taisi tulla, aivan ymmärrettävästi. Auton kuljettaja säikähti yhtälailla, joten silmänräpäyksessä meitä oli useampi jotka harmittelimme tapahtunutta. Pojalla oli todellakin enkelit puolellaan.

Huomaamattamme kävelimme jälleen paljon ja pitkään. Ettei jotain hauskaakin: tilasiin serranokinkkuihin erikoistuneessa ravintolassa juustokakun – se oli virhe. Sain juustokakun päällistä foliolaatikossa (ja tästä maksoin 2,75 e). Marcus onneksi suostui syömään tämän, ei aivan ollut omaan makuun:

Istuessamme kahvin ja churrojen ääressä V huomasi saksalaispariskunnan, joihin olimme jo törmänneet edellispäivänä Ojénissa. Ojénista lähtiessämme otimme nimittäin tämän mukavan pariskunnan kyytiimme, sillä bussit eivät kulkeneet Ojéniin tai siltä pois tietöiden vuoksi. Tarjosimme heille kyydin Marbellaan sillä sehän oli vain matkamme varrella. Hauska sattuma tavata tuttuja tuntemattomia Rondassa.

Kolmen jälkeen suuntasimme autolle ja kohti Sevillaa, jonne matka taittui nopeasti vuoriston jälkeen. Näimme upean turkoosin vuoristojärven, linnoja, oliivilehtoja.. upeita maisemia!