Sillä silmällä

Tekstiä tulevasta (alle) vuodesta ja Suomeen paluusta. Ja aivan ensiksi: instagramista löydät ”behind the scenes” -tekstiä byelinguals -käyttäjältäni!

Saavuimme Suomeen kahdessa erässä, kesä- ja heinäkuussa. Rakkaaksi tullut Tukholma ja meidän ihmiset jäivät Ruotsiin. Palasimme, jotta lapsi saa kielikylvyn (hän on ollut ilman suomen kielen opintoja kaksi vuotta ja tämä on harmittanut minua) ja voimme tunnustella, onko paikkamme jatkossa Suomessa vai muualla. Jotta itse en jäisi toimettomaksi, hankin opiskelupaikan ja suoritan tutkinnon pian alkavan lukuvuoden kuluessa. Ainakin toivottavasti! Näillä näkymin tarkoitus on olla Suomessa vuosi ja palata tämän jälkeen muille maille.

Suomeen palattuamme purin vuonna 2018 pakattuja, Suomeen jätettyjä tavaroita laatikko kerrallaan ja monesti yllättyen: kuinka järkevästi olinkaan muuttokaaoksessa reilut kaksi vuotta sitten pakannut tavaroitamme! Lapsen sängyn osat olin käärinyt tarkasti kovaan muovipeitteeseen suojellakseni niitä, laatikot teipannut mahdollisimman kestäviksi ja suojannut vaaleita huonekalun osia teipiltä asettaen paperia teippien alle. Fiksua, eikä pitkään paikallaan ollutta pakkausteippiä tarvinnut putsaillut paljoakaan pois huonekaluista 🙂 lisäinfona: olin teipannut kiinni mm. kaappien ovia ja laatikoita, jotta kuljetukset ja säilytys sujuvat järkevimmin. Kyllä, olen pedantti ja näissä asioissa siitä on ollut hyötyä.

Hyvä, meidän lähi-Lidl!

Huomasin myös laatikoita purkaessani, että en muistanut monenkaan tavaran olemassa oloa, saati kaivannut niitä. Veljeni kanssa kannoimme useamman pahvilaatikon suoraan varastoon, tarkistaen vain sisältöä päällisin puolin ja laatikon kyljessä olevan tekstin perusteella. Ajatuksena on, että käyn nämä laatikot vielä läpi ja vähennän sisällön ainakin puoleen. Laatikoissa on paljon muistoja joita tunneminäni rakastaa, mutta  järkiminäni mielestä kaikkia paperilappusia ja saatuja rakennuspalikoiden osia ei tarvitse säilyttää. Käyn läpi tavarat sillä silmällä ja valitsen säästettäväksi vain ne tärkeimmät, jotka jaksamme viedä myös tulevaisuutemme ulkomaan-kotiin.

On niin helppoa kerätä tavaraa ja tykästyä niihin, mutta kuinka paljon niistä todella kaipaisinkaan? Tällä hetkellä tavarasta karsittu Amurin-kotimme on oikein ihana ja tavaramäärä on sellainen, jonka melko nopeasti tarpeen tullen pakkaan uudelleen laatikoihin ja siirrän mukanamme uuteen osoitteeseen maailmalla.. <3

Onko muita, jotka ovat väliaikaisesti olleet Suomessa? Miltä Suomeen paluu ja uusi lähtö on tuntunut, ja oletteko palanneet samaan maahan josta lähditte?

-Jenni

Ps. Erityisesti keittiössä toteutamme tätä minimaalista sisustusta, sillä keittiön pöytää meillä ei vieläkään ole 😀 veikkaan, että sen saaminen menee jopa syyskuulle.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *