Tukholman kuukaudet, 8-10 (paljon matkailua)
8. kuukausi: tammikuu 2019.
Uuden vuoden kävely Snösatran graffitialueella. HUGE -graffiti josta me tykätään tosi paljon, oli edelleen siellä eikä sen päälle oltu onneksi maalattu uutta.
Joululoman päätyttyä kävimme lainaamassa Suomi-instituutista uusia kirjoja ja netissä teimme toisenlaisen varauksen, nimittäin varauksen matkasta Krakovaan ystävänpäiväksi. Samanaikaisesti lapsi pääsisi reissuun Tanskaan perheen luo.
Tammikuussa oli tarjolla Ruotsin liigan jääpalloa, jonne menimme porukalla palelemaan. Useasti ei talviaikaan Tukholmassa ole kylmä, mutta nyt oli. Katsomossa tarjoiltiin kuumaa mehua ja pelipallo tuli mua jalkaan. Hieman siitä jalka mustui, mutta kipu taisi olla suuri lähinnä siksi, että varpaani olivat kylmissään ja tuntui kuin koko jalkaterä olisi tippunut jo muutenkin pois.. huh. Muistan tämän jääpallomatsin ikuisesti.
9. kuukausi: helmikuu 2019
Luokat olivat valmistelleet koulussa musiikkiesityksiä, jota vanhemmat kutsuttiin katsomaan. Aiheena oli luonto ja ilmastonmuutos. Kolmosluokat esittivät lepakkoaiheisen tanssin jota totta kai kävin katsomassa.
Hovetilla, eli Globenilla, järjestettiin minun synttäriviikonloppuna jälleen EHT-turnaus. Venäjä, Suomi, Ruotsi ja Tsekki pelasivat ja me ostettiin perhelippu Suomi-Tsekki peliin ja Venäjä-Ruotsi peliin lauantaille. Milan kulki mukana ja tuolle belgialais-japanilaiselle pojalle tämä oli ensimmäinen kerta koskaan jääkiekkopelissä 🙂
Helmikuussa koitti lapsen loma Tanskassa ja mun ja Marcuksen reissu Krakovaan, jonne lensi Tukholmasta vain puolitoista tuntia. Me käveltiin kolmen päivän aikana yli 40 kilometriä ja ihastuttiin Krakovaan niin paljon.. aivan ihana paikka siitäkin huolimatta että ei oltu siellä kauneimpaan kesäaikaan. Ystävänpäivän vietimme koleassa Auschwitzissa. Olimme varanneet kuuden tunnin mittaisen opastuksen, kerrankin kun sinne lähdettiin. Kierrokset ja kaikki se tieto jota saatiin ja nähtiin, veti meidät hiljaiseksi. Oman instagramini pidin Auschwitz-vapaana, sillä en voi tietää, olisivatko kuvat tarinoineen olleet jollekin liian rankkoja. Alla kuvia sekä Krakovasta, että keskitysleireiltä.
Krakova oli rakkautta ensi silmäyksellä. Tänne on päästävä takaisin, mieluiten lapsen kanssa. Mainittava on, että eräänkin päivän jälkeen kun olimme kävelleet itsemme väsyneiksi, olimme todella niin väsyneitä, että en jaksanut shoppailla. Menimme ostoskeskukseen ja käännyimme kannoillamme pois.
Hiihtolomakin koitti pian. Äitini ja pikkuveljeni saapuivat meille Tukholmaan. Ilma oli +10-15 astetta koko viikon ajan ja tuntui jo ihan keväältä.
10. kuukausi: maaliskuu 2019
Keväisen sään johdosta ulkoilimme enemmän kuin edelliskuukautena. Milan oli meillä yötä ja pojat nauttivat taas toistensa seurasta kovasti. Kirjoja kävimme jälleen palauttamassa ja lainaamassa Suomi-instituutilla ja jo perinteeksi muodostuneena samalla reissulla poikkesimme ostamassa merilevää Hötorgetilta. Lapsi rakastaa merilevää.
Maaliskuun alku meni valmistellessa tulevaa matkaa. Suunnittelimme matkaa joko Kreikkaan tai Espanjaan ja kohteeksi valikoitui lopulta Manner-Espanja maaliskuun lopusta huhtikuun alkuun.
Marcus lähti Espanjaan ennen meitä, tarkoituksena kiertää itsekseen jalkapallomatseja Espanjassa ja Andorrassa. Sitä hän tekikin kuusi päivää ennen kuin me lensimme Malagaan. Lapsi oli hieman kipeä juuri edellisiltana ennen meidän lähtöä ja toivoin kovasti, että lämpö laskee lähdön hetkeksi (ja laskihan se).
Malagan kentällä meitä odottivat Joanna, Marcus ja Eetu. Oli niin mieletöntä nähdä rakkaita!
Espanjan ja Gibraltarin reissusta kirjoitin paljon vuosi sitten. Lähes jokaisesta päivästä ja eri matkakohteesta maassa, löytyy oma kirjoituksensa 🙂 mieleen jäi monta asiaa tuolta reissulta. Näin vuoden jälkeen päällimmäisinä automatka Sevillaan, koko ihana Sevilla, jossa valitettavasti olin hieman vilustunut, upea Granada katumuusikoineen ja appelsiinipuineen, lapsen meressä uinti, Joannalle epäonninen ja meille muille erittäin hauska ajomatka Granadasta Malagaan, tunnelien laskeminen, katukoirat, paikalliset leikkipuistot ja jalkkisottelut, juustokakku jonka tilasin Rondassa – ja jossa lapsi meinasi jäädä auton alle.. Voi muistoja on paljon. Enimmäkseen onneksi hyviä.
Sevilla oli uskomaton. Katselimme paikallisten lasten ja nuorten breakdance-esityksiä, ostimme tuliaisia perheelle Suomeen, kiertelimme paljon ja lapsikin sai uudet kengät. Matkustimme Sevillaan mainioon ajankohtaan sillä kesät ovat kuulemma oikeinkin kuumia, ja nyt oli reilu +20 asteen lämpötiloja vierailumme aikana.
Huhtikuu sisäksi myös Suomen-matkailua ja kieltämättä vähemmän vietimme aikaa Tukholmassa. Suomessa lupauduimme rakennusavuksi Kuhmoisiin, kun äidin Satamakauppa oli tekeillä. Tuolla reissulla Marcus näki myös ensimmäisen kerran hirviä oikein läheltä. Onneksi emme törmänneet niihin suuriin järkäleisiin autolla, vaan huomasimme hirvet jo etäältä ja ehdimme jarruttamaan ajoissa. Satamakaupan rakentaminen oli hauskaa ja ennen kaikkea oli mukavaa tehdä ja rakentaa yhdessä porukalla. Marcuksen mielestä Kuhmoisten satamassa oli vähän viileää (muistaakseni noin +5 asteen kelit), mutta kokemus se tämäkin saksalaiselle.
Huhtikuuta oli vielä jäljellä. Oltiin tehty ja nähty paljon ja oltu monessa maassa kaikki yhdessä. Onhan se tosi onnekasta että mitään kommelluksia tai haavereita ei reissuilla sattunut. Vappua vietimme ensimmäistä kertaa ruotsalaiseen tapaan Enskedessä, pikkuista puistokokkoa ihaillen. Kutsuimme Milanin mukaan. Enskedessä (tunnelbanapysäkki: Sockenplan eli ”sukkaplan” kuten V pysäkkiä kutsuu) on puisto Vårflodsparken, jonka vappujuhlintaan osallistuimme. Lapset juoksivat ympäriinsä korkealla kalliolla ja söivät ihan liikaa popcornia jota myivät puistossa enskedeläiset lapset. Me aikuiset joimme iltakahvit kauniissa kevätillassa Globenia katsellen (joka näyttää kuvassa olevan kovinkin kaukana, mutta todellisuudessa vain 2 km päässä).
