Tyrestan kansallispuisto

Terkkuja taas täältä Itämeren toiselta puolen!

Helatorstaistan luontopäivästä on vähän vahingossa tullut meille perinne. Useampana Helatorstaina ollaan jo retkeilty, niin myös eilen. Lasta ei tarvinnut houkutella tai suostutella mukaan, sillä hän on jo pienestä tottunut metsässä kulkemiseen ja on jo kaivannutkin Tulholman hälinässä ja korona-aikana hiljaista metsässä oloa, kuunnellen vain linnunlaulua.

Lähdettiin Helatorstain aamuna Gullmarsilta bussilla 807 kohti Tyrestaa, oikeastaan ensin Brandenbergeniin jossa vaihdettiin bussia (bussiin 834). Kokonaisuudessaan matkaan kului hieman alle tunti, kotoa Tyresta By:n pääteasemalle. Saapuessamme pääteasemalle, näytti parkkipaikan automäärästä päätellen, että puoli Tukholmaa oli saapunut Tyrestaan..

Anni ja Anette olivat viime kesänä samalla ”pikkukierroksella”, jonka nyt aioimme kävellä. Heti alkuun näimme kyykäärmeen ja tämä taisi olla V:n reissun kohokohta. Monta kertaa puhuttiin käärmeestä retken aikana. Puhuimme myös sammakonkudusta ja yritimme etsiä sitä puroista ja suorämeeltä, mutta tuloksetta. Sen sijaan kaksi majavien patoa näimme ja useamman majavan järsimän puun ja hypimme puron yli. Erityisesti V nautti tästä 🙂

Teimme nuotion paikalle, jossa sellainen oli aiemminkin ollut. Paistettiin kabanossia, syötiin sämpylöitä Bregotilla (Bregot on kuin oivariini Suomessa) ja todettiin kuinka tällainen yksinkertainen leipä maistuu luonnossa sata kertaa herkullisemmalta kuin kotona. Mukana oli myös Tuc-keksejä, sitruuna-valkosuklaakeksejä joita joku oli jättänyt edellispäivänä Annin kotioven kahvaan (mysteeri!) ja viinirypäleitä. Kyllä kelpasi.

Lounaan jälkeen etenkin lapsi hidasti kulkuaan ja ihaili kaikkea ympärillä olevaa enemmän kuin alkumatkasta. Poikettiin reitiltä hieman metsäpoluille ja lapsi nautti kävellä rouskuvan jäkälän päällä. Hän kuvasi videonkin tiktokiin siitä, kun astui rauhallisesti jäkälän päälle 🙂 rouskunta oli kuulemma rauhoittavaa.

Käveltyämme koko kierroksen, poikkesimme Tyresta By:n kahviossa ostamaan toffeeta ja jäätelöt. Istuimme jäätelöille voikukkaniitylle ennen bussin lähtöä. Kotiin päästyä olimme aika poikki ja energialevelit saimme ylös vain lähipitserian pizzalla 😉 oli herkullista ja ilta oli varsin outo, kun fiilis oli kuin viikonlopussa mutta todellisuus oli toista – olihan tänään vielä tavallinen työpäivä.

Seuraava kansallispuistoretki saa olla Pirkanmaalla, josko vielä tänä kesänä. Jos teillä on hauskoja ja helppoja bongausvinkkejä metsäkävelyille (kiikarit löytyy tarvittaessa), otan mielelläni näitä vastaan 🙂

Rentoa viikonloppua!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *