Kesäloman alku, elämän pieniä iloja sekä sekoilu Prismaan

-Tiistai

Kuten aina, tiistai alkoi klassisella, ylös, ulos ja työmaalle. Jos jotain mainitsemisen arvoista, niin oli jälkiruokaa lounaalla. Ei ollut ihme, et tämmönen sokerisika meni kuono pitkällään ihailemaan ja maistelemaan. Päivä piristy huimasti, vaikka hyvin nopeasti sitä sokerihumala tahtoi tullakin, saatesanoilla, oli levoton meininki loppu koulupäivän… Mut pitäähän sitä välillä olla hauskaakin, ei tarvii kaiken olla aina niin vakavaa. Tää oli myös vika päivä työmaalla, haettiin tavarat pois ja arvioitiin näyttö, hyvinhän se meni. Tällä viikolla alkaa myös kesäloma, oon jo niin intona menossa kesänviettoon.

-Keskiviikko

Vika koulupäivä, ja saatiin jäätelöt, mikä sisänsä on hauskaa, kun ajattelin, että niitä enää meidän ikäisille jaettasi. No iloiseksihan siitä tuli kuitenkin, pääs näkee kans pitkästä aikaa kavereita ja luokkalaisia, jotka on ollut pidempään muissa hommissa, jonka takia ei sitten oltu hetkeen nähty. Oli suhteellisen lyhyt päivä, muttei se haitannut. Eihän siellä oikeastaan muuta tehty kun juteltu tulevasta ja siitä, miten meidän kaikkien opinnot tulee jatkumaan sitten kolmosvuonna. Ajatella, miten kauan oon jo tota alaa käynyt, et oon menossa jo kolmoselle… justhan mä tuonne hain. Ilmanen lounaskin piti käydä sit kavereiden kanssa syömässä, tietenkin.

Päivemmällä oli vielä ajotunti, pääs pitkästä aikaa ajamaan taas ihan oikealla autolla liikenteeseen, eikä mulla montaa ajotuntia enää ole, kohta inssi… apua. Just sain positiivista kommenttiakin sieltä, viittas siihen suuntaan, ettei mulle välttämättä tarvitsekaan varata ihan niin paljon niitä lisätunteja, kun tovi sitten uhattiin. Että mulle tuli siitä kaikesta niin hyvä mieli, et ehkä mä sittenkin osaankin jopa ajaa jo sitä autoa. Oon maininnut sen, kuinka pienestä tulen iloseks, ja tää on yks niitä asioita joiden takia voisin oikeesti alkaa pomppimaan ympäri huonetta. Sain tänään myös kaverilta mun lempi limpparin, joka tietenkin lisäsi sitä huimaa halua vaan pomppia ympyrää. Ihana kun musta oikeesti välitetään ja et mun ympärillä on se pieni kourallinen ihmisiä, jotka musta välittää tosissaan <3

-Torstai

Aamu alkoi hyvin laiskoissa merkeissä, mitä nyt heräsin johonkin ihmeen työkoneeseen, joka päätti riehua kahdeksan aikaan täyttä häkää. Hetken hereillä oltuani, jatkoin unia. Torstaihin kuului lähinnä hillitöntä siivoamista, sekä tavaroiden pakkuuta. Oli tullut aika sanoa asuntola elämälle ikuiset heipat, pakata kimpsut ja kampsut ja niin sanotusti suksia kuuseen. Eikä yhtään liian aikaisin, kaksi vuotta asuntolalla oli lievästi sanottuna… rankkoja.

No, yks ajotunti piti käydä kuitenkin välissä ajelemassa, sain kehuja mäkilähdöistä, jotka on lähtenyt sujumaan omastakin mielestä hyvin. Päivä jatkui kunnon siivouksina, tossa helteessä oli aikamoinen työmaa se. Iltapäivästä mun kämppis suksia suhautti hiiteen, niin sain sitten ihanasti olla loppu ajan ihan ypöyksin, itselläni muutto oli vasta perjantai aamuna. Pää tyynyyn, silmät kiinni ja unille kohti huomista

-Perjantai

Perjantai aamun agenda oli heti siivota kaikki, mitä ei edellisenä päivänä jaksanut tai kerennyt. Yllättävän paljon kerennyt semmoseen pieneen tilaan kertyä puhdasta paskaa vuodessa. Lähinnä lattiat sai kyytiä, sekä keittiön taso, jolla on tapana kerätä kaiken maailman murusia itseensä. Kauaakaan ei mennyt, että tultiin hakemaan ja noutamaan kotia kohti. Tavarat auton perään, kyytiin, Pepsi Max auki ja kohti keskustaa. Piti käydä tekemässä pieni noutoreissu, sain toimia kartturina kun haettiin täti mukaan.

Matka kohti Prismaa alkoi, pyörittiin sielläkin kuin mitkäkin turistit, vaikkei todellakaan ollut ensimmäinen kerta siinä puljussa. Prismasta matka jatkui kohti kotia, pitkä ja uuvuttava matka, joka hyvässä seurassa meni kyllä suhteellisen mukavasti, ikävät olosuhteet huomioon ottaen. Kotona lähti sitten tavaroiden purku, sekä vaatekaapin läpi käynti, hirveä pyykkisavotta, ja päätettiin me sekopäät vielä grillatakin. Sade kävi suhteellisen lähellä, mutta säilyttiin kaikki kuivina kaikesta huolimatta, hiki pois luettuna. Illalla saunaan rentoutumaan, sai vihdoin istua ihan itsekseen alas ja miettiä päivää läpi, rentoutua vaan ilman stressiä huomisesta. Tuntu hyvältä palata taas kotiin asumaan mulle rakkaiden ihmisten kanssa <3

-Tesu