Matkalla Marziin: Montako kertaa on liikaa?
Viattomin mielin laitoin John Grantin Queen of Denmarkin soimaan aamupalan taustalle. Kävi kuitenkin niin, että lievästi sanottuna jumiuduin. Nyt levyn toinen biisi on soinut, noh, aika monta kertaa.
John Grantin Marz on silkkaa hattaraa, vaahtokarkkeja ja yksisarvisia.
Missä vaiheessa katkeransuloinen eskapismi muuttuu todellisuuden neuroottiseksi pelkäämiseksi? Elämäni tuntuu polkevan paikoillaan, käykö soittolistoilleni samoin?
http://www.youtube.com/watch?v=mzWQSabtWLs
Pelkään silti, etten pääse tänään ulos pyjamastani, saati kotiovestani.