Kohti kultturellimpaa tulevaisuutta -projektini on lipsahtamassa aikamoisen yksipuoliseksi. Tuntuu siltä, että viime aikoina oon tuijottanut elokuvia ja… öö… niin, siinä se. Voe mahoton.

Midnight Cowboy, 1969

Nyt on jotenkin sellainen olo, ettei pysty ihan hirveesti syväanalysoimaan viimeaikaisia leffoja tai mittää. Siispä listausta ja hyvin hajanaisia ajatuksia!

•  Oliver, Oskari-kerhossa. Ihajjees, sai lauleskella mukana. Kukaan muu ei tainnut tykätä elokuvasta eikä mun laulelustani, sori!

http://www.youtube.com/watch?v=ly7PONiKGUs

• Friends with Benefits, yksin kotona arki-iltana. Mila Kunis nauroi kuin Natalie Portman ja Justin Timberlake oli ihana. Mut miks sen piti laulaa tässä elokuvassa, en tajuu. Youtube-klippiä tää elokuva ei ansaitse.

• Midnight Cowboy, Oskari-kerhossa. Oskari-kerho jo sinänsä on erinomainen konsepti (sunnuntai-iltapäivä, ihmisiä, mässäilyä niin herkuilla kuin edellisillan tapahtumilla, ja niin juu se Oscar-voittoisa elokuva), mutta parasta koko jutussa on se, että tää kaikki tapahtuu mun kotonani. Joudun vain raahautumaan joko töistä kotiin tai omalta sohvaltani toisen sohvalle, ja antaa elokuvan viedä. Tai jos elokuva ei vie, voin hissukseen livahtaa takaisin omalle sohvalleni. Briljanttia! Ai niin juu, pitiks siitä elokuvastakin jotain kirjoittaa? No juu siis oli kyllä hyvä, suosittelen ehdottomasti. Piti otteessaan jopa kaltaiseni krapulaisen haperopään. 

http://www.youtube.com/watch?v=Dz6GzKWiIAs

Ensi viikosta toivon hieman kirjallisempaa. Ainaskin sitä, juu.