20 minuutin kanapasta
Kuten varmasti 95% lapsiperheistä, niin myös meillä ruoanlaitossa arvostetaan helppoutta, nopeutta, makua ja terveellisyyttä – useimmiten vieläpä juuri tuossa järjestyksessä. Kuitenkaan en edes pidä eineksiä varsinaisesti ruokana, joten ollaan J:n kanssa opettelemalla opeteltu laittamaan arkiruokaa, joka ihan oikeasti valmistuu alle puolessa tunnissa, tarvittaessa lapsi toisessa kädessä ja joka on silti kliseisesti sanottuna hyvää ja terveellistä. Ja vaikka yksi järkähtämättömimmistä periaatteistamme lastenkasvatuksen suhteen on se, ettei ruokalista missään tilantee8ssa rupea täyttymään vain taaperoystävällisimmillä ruoilla (= makaronilaatikko, kalakeitto, nakit, pottumuussi), niin taaperolle uppoaminen on aina silti ehdottomasti plussaa.
Yksi ruoka jota tehdään aika usein on kanakasvispasta. Sitä tein tänäänkin ja oli niin hyvää taas kerran, että ajattelin jakaa reseptin täällä. Kuvankin puhelimella otin, mutten osaa lisätä sitä tänne… mut ehkä mä vielä joskus opin.
Eli siis joo asiaan;
20 minuutin kanakasvispasta
Tarvitset;
- kanasuikaleita (ette arvannu)
- puolikkaan kesäkurpitsan
- paprikan
- kirsikkatomaatteja
- sipulia (mulla oli tänään vain normia, myös punasipuli ja valkosipuli sopii hyvin!)
- muutaman ison herkkusienen
- ruokakermaa
- puolisen purkkia paprika-chilituorejuustoa
- ehkä myös persikkaa, ananasta, aurajuustoa
- pastaa
Laita pastavesi kiehumaan, pilko kasvikset. Kun pastavesi kiehuu ja lisäät pastan sinne, kippaa kanat pannulle ja ruskista. Kun kanoissa alkaa olla väriä, mausta ne (tänään meni merisuolaa, paprikaa ja chilimausteseosta), pienennä lämpöä ja lisää kasvikset. Pyörittele vähän aikaa kasviksia ja kanoja sekaisin ja lisää kerma. Anna kiehahtaa ja lisää tuorejuusto. Kun tuorejuusto on sulanut kokonaan kastikkeen joukkoon, pastan pitäisi olla kypsää. Kauho pastan päälle kastiketta ja nauti!
Että ei tämän ihmeellisempää, mutta taatusti hyvää. Me käytetään pelkästään tummaa pastaa (paitsi jos unohdan kirjoittaa J:lle kauppalistaan erikseen että TUMMAA pastaa), joten ei noista ravintoarvoistakaan kauheasti voi naputtaa. Käytän kasviksia oikeastaan joka ruoassa, koska syystä X arvon 2-vuotias ei suostu syömään salaattia tai muuten raakoja kasviksia lainkaan (porkkanaraaste on poikkeus), mutta kypsennettynä ja erityisesti ruoan joukossa neiti pistelee menemään melkein mitä vaan kyselemättä. Testattu on; se söi jopa kukkakaalimuussia.
Nyt minä alan lähettelemään savumerkkejä J:lle siinä toivossa, että se tajuaisi tulla Facebookiin vielä ennen nukkumaanmenoa. Sitten unta palloon ja huomenna toiseksi viimeinen (!!!!!!!) työpäivä ennen lomaa. Jee! Hyvää yötä!