Tykkään susta niin että halkeen

J tuli tosiaan eilen ja tänään käytiin viettämässä parisuhdeaikaa viiden tunnin verran. J alkoi aamupäivällä haikailla kelkkailemaan, ja vastoin kaikkia tapojani sanoin että minäkin voisin lähteä. Siis suunnilleen näillä sanoilla. Sitten J soitti isälleen:

”Hei, Niina haluaa kelkkailemaan kahella kelkalla. Voikko kattoa Ellistä ja lainata toisen kelkan? No se saattaa kyllä ajjaa sen puuhun.”

…

Keskustelu jatkui vielä sillä, että J spekuloi uppoamisen mahdollisuuksia (”Siellä on kyllä kantohanki, nii ei se kuiten uppoa. Tai no… ei pitäis kyllä upota. No ei se varmaan.”) ja päättyi siihen, että miehet naureskelivat ajotaidoilleni yhdessä (”Heh, ei se kyllä pitkään aikaan ole ajanu, tulleekhan siitä yhtään mittään muutako sanomista, hehheh.”). Sain kuitenkin kelkan lainaan ja päästiin lähtemään.

Ja olipa meillä mukavaa! En ole varmaan kahteen vuoteen ajanut itse pidempää pätkää ja joo, siltä kyllä tuntuikin kun peukkuriepu oli maitohapoilla varmaan kymmenen kilsan jälkeen… jalatkin otti vähän itseensä, kun tanko oli ihan liian matalalla seisaaltaan ajamiseen. Mutta noin muuten oli kyllä oikeasti ihan superkivaa viettää hetki aikaa kaksin, vaikka käytännössä se nelisen tuntia oltiinkin omien kelkkojemme päällä ja tunnin verran vain oikeasti yhdessä tulilla.

Voisin veikata, että kun tästä saunan kautta kömmin sänkyyn niin uni tulee ennenkuin pää osuu tyynyyn.

Että tällainen turhake sunnuntai-illan päätteeksi, nyt saunaan ja kohti maanantaita!