Elokuun kolmas päivä
Tänään meidän pitäisi mennä hoitoon ja töihin. Oikeastaan työarjen olisi pitänyt alkaa jo viime viikolla parin valmistelevan pikkuhomman merkeissä, mutta tänään meidän piti avata työ- ja hoitopaikan ovi ja alkaa taas elää aamuviikko-iltaviikko-rytmiä.
No, tässä sitä ollaan. Kahvia vasemmalla ja pari palaa jämäsuklaata oikealla kädellä, pyjamat päällä ja villasukat suunnitteilla. Ei tullut työarkea, tuli sairasloma. Aikani asiaa murehdittuani päätin, että näillä mennään kun muuta ei voida. Nyt jos koskaan on siis se hetki, kun multa kannattaa tilata villasukat – koon 38 sukat syntyvät ennätysajassa, vain 1,5 vuorokaudessa. Ehkäpä tästä tulee se syksy, kun viimeinkin neulon jonkin oikean vaatteen. Eilisen tosin pidin neulomistaukoa kokonaan, koska vasempaan etusormeen oli jäänyt langan polttama juova. Mummo_90 kuittaa.
Kurjaahan tämä on, tosi kurjaa. On kurjaa olla kyvytön tekemään sitä mitä tahtoisi, on kurjaa sanoa lapselle että äiti ei voi nyt kantaa sinua ja on kurjaa jännittää seuraavaa neuvolaa. Mutta tällaista tämä nyt mun kohdalla on ja sillä selvä. Sama homma käytiin läpi viimeksikin ja siitä selvittiin silloinkin kunnialla, joten eiköhän nytkin.
Eilen käytiin myös laskemassa verkot ja kun tupuli pompahteli niin lupaavasti ennenkuin ehdittiin saada toinen verkko laskettua, niin pitihän se käydä vilkaisemassa. Ja niin vain alle puoleen tuntiin oli kerennyt verkkoon uida kaksi siikaa ja kaksi ahventa (ja yksi överiruma hauki, hyi hitto), ei huono. Eikä huonoa ollut sekään, että kahvirepun hakureissulla tupuli rupesi taas pomppimaan ja käytiin nostamassa vielä pari ahventa lisää. Vaikka tuostakin hurjasta 40 minuutin kävelystä + hetken soutelusta pitää nyt aamupäivä varmaan toipua, niin kyllä tuore kala on aina tuore kala, voi ah nam ja kaikkea sitä. Miehen tultua töistä käydään hakemassa loput saaliit pois ja pakkaseen talven varalle.
Että semmosta tänne. Nyt uudet sukat puikoille (itselle vaihteeksi, seuraavaksi sitten siskolle pöllösukat kunhan löydän oikeankokoisia helmiä) ja nollaamista. Jospa tälle päivälle saisi pari koneellista pyykkiä pestyä ja iltapäivällä tosiaan ne verkot. Ei tämä pöllömpää tämä kotielämäkään ole, eiköhän me ehditä sinkoilla taas joskus toiste.
