Rimpampikinttuisen siskon sukista, sairasteluun turhautumisesta ja pääsiäisestä
Pari viime päivää tiivistettynä yhteen kuvaan:
No joo, ei mennyt taas ihan kuin elokuvissa tämä töihin ja treenirytmiin palaaminen. Lähdin kyllä maanantaiaamuna töihin, mutta jouduin iltapäivällä luovuttamaan kuumeen noustessa. Tiistaina sitten soitin ja ilmoitin tulevani keskiviikkona ihan normaalisti, kun kuumekin oli laskenut – no, eikös Ellis yrjönnyt illalla. Sovittiin että J jää kotiin, mutta aamulla herätessäni tiesin samantien ettei eilisestäkään työpäivästä tulisi mitään, sen verran vatsassa kiersi. Anteeksi kielenkäyttöni, mutta eipä tähän nyt ole kuin kaksi sanaa: vittu jee. No, tulipa sitten viikon pääsiäis”loma” tähän väliin. Eihän se mitään lomaa ole, kun kolme päivää makaa sohvalla eikä yksinkertaisesti kykene mihinkään muuhun kuin Suurimman pudottajan ja Muumien tuijottamiseen. Ugh.
Tänään on kuitenkin jo sellainen olo, että ehkä elämä voittaa sittenkin. Ajattelin olla hurja ja kokeilla kohta, josko ihan oikeasti pystyisin vaikka vähän siivoilemaan. Jos me vaan Elliksen kanssa pysytään tolpillamme koko päivä, niin sitten illalla pakataan perhe autoon ja suunnataan pääsiäisen viettoon mummolaan. Koko viikonlopuksi luvataan aurinkoa, en valita! Pilkkikelit kohillaan. Tai no, itsehän en tuota pilkkimistä mitenkään aktiivisesti harrasta, mutta jos vaikka joku muu haluaa pilkkiä. Minä voin ottaa taljan päällä aurinkoa, paistaa kuivalihaa ja keitellä kahvia.
Nyt kuitenkin otan hetken vielä lunkisti ja sitten kohdistan oikeasti ajatukseni siihen siivoamiseen ja pakkaamiseen. Ehkä ihan pari jaksoa sitä Suurinta pudottajaa ja muutama kerros siskon sukkia. Ihan vaan pari jaksoa ja muutama kerros, niinhän? Eilen pääsin noiden sukkien kanssa jo hyvään vauhtiin, mutta sitten kokeilin tuota jalkaan ja noh. Suurelta tuntunut silmukkamäärä oli tosiaan suuri ja sukka tuntui jopa minulle aavistuksen väljältä. Olishan ne mulle olleet esim. farkkujen päällä sitten hyvät, mutta rakas sisareni on… hmmm… rimppakinttuisempi/rimpampikinttuinen (?! :D:D) kuin minä, joten ei muuta kuin purkuun ja ohuempaa lankaa puolta kokoa pienemmille puikoille. Olen vitkutellut tuota aloitusta, ensimmäinen kerros kierrettyä joustinta ohuilla puikoilla ei varsinaisesti kuulu omiin neulomislemppareihini…
No joo, nyt sitä Suurinta pudottajaa ja sukkaa ja suolapähkinöitä. Sitten siivoilua, sullomista (=koko porukan tavaroiden pakkaaminen mahdollisimman pieneen tilaan), suklaamunien ostamista, suuhunpantavaa ja sukuloimaan. OLINPAS HAUSKA HEHHEH!
Ihanaa pääsiäistä kaikille! Käykää kirkossa tai syökää suklaamunia tai molempia tai älkää kumpaakaan, mutta muistakaa hymyillä itsellenne ja toisillenne.