Saikkupäivä nro. 25

Kirjoitin blogipostauksen, jossa valitin vaihteeksi turhautumistani tähän raskauteen, saikkuun ja yleiseen luuserifiilikseen liittyen. Ilmeisesti sitä tekstiä ei kuitenkaan ollut tarkoitettu kenenkään nähtäväksi, koska välilehden auki klikkaamisen sijaan onnistuin sulkemaan teksti-ikkunan ja PUFF sinne meni koko juttu.

No, jatketaanpa sitten tätä valehtelua ja hyvän ihmisen roolin ylläpitämistä positiivista ajattelua ja kerrotaan valittamisen sijaan, että olen neulonut paljon, siivonnut paljon ja noin muutenkin ollut oikein kelvollinen kotirouva. Olen suorastaan nauttinut tästä ihanasta kotonaolosta ja löytänyt jokaisesta päivästä jotain kivaa. Ei tässä nyt turhaan saikulla olla, mutta oon kuitenkin puuhastellut kaikenlaista pientä ja mukavaa koko ajan ja kotona onkin siistimpää kuin aikoihin. On tää ihanaa! Puhdas koti, terveellistä ja hyvin suunniteltua ruokaa, eteneviä neuleprojekteja ja rakkautta rakkautta vaan! Eikä haittaa yhtään vaikka taas meni pieleen meidän kahdenkeskisen viikonlopun tai edes yhden yön tai vittuedesparintunnin suunnittelu, tässähän nyt ollaan isi ja äiti ja kyllä sitä ehtii sit kun lapset on isompia, perhe on nyt tärkein<3<3<3

…………………………..

No tässä on nyt tää villapaidan alku. Se on ihana ja sen tekemisestä tykkään oikeasti. Kuva vaan on taas tosi hyvä, mutta siinä nyt ei pitäis olla mitään uutta.