Tiistain kunniaksi turhaa lätinää
Itsehän en ole vielä ostanut montaakaan joululahjaa (tarkemmin sanottuna olen delegoinut kolmen ostamisen muille ja yhdet sukat on kesken, toiset lankoina olkkarin lattialla ja loput… niin). Muille. Itselleni sen sijaan kaksi! Samsung Galaxy S2+ löysi tiensä taskuuni pari viikkoa takaperin, ja nyt J:n ollessa työreissulla meni hermot puhelimella datailuun ja kävin eilen ostamassa läppärin. Hain koneen tänään ja onpa vain ihmeellistä, kun voin katsoa Youtube-videoita omalta koneeltani! Vanha koneenihan on tosiaan saatu yo-lahjaksi reilut 4 vuotta takaperin, joten oli ehkä aikakin. Kyllähän se tavallaan toimii, mutta ne jumitukset ja yleinen hitaus on ottaneet jo pitkään päähän siihen malliin, etten ole käyttänyt sitä kuin pakon edessä viimeisen vuoden aikana. Niin että nyt on sitten ihan uusi kone millä bloggailla ja mikä tärkeintä, tammikuussa alkaville luennoille osallistuminen helpottui juuri aika tuntuvasti. Jee!
Tänään minulla piti olla siivouspäivä, mutta en tiedä onko sittenkään. Tekosyy: ennakkotiedoista poiketen emme vietäkään joulua kotona, joten perusteellinen joulusiivous ei ole tarpeen. Ja jos teen viikkosiivouksen nyt, voin tehdä sen uudelleen lauantaina, ja turha työ on aina turhaa. Oikea syy: en jaksa. No ehkä minä tuon keittiön raivaan ihan yleisen viihtyvyyden nimissä… pitäisi myös hakea puita koska täällä on kylmä. Mutta kun en niin millään viittis. Mieluummin istuskelisin sohvalla ja korkeintaan neuloisin niitä sukkia. Ehkä laitan takkaan tulen kun ne puut on lähempänä, ja huomenna haen heti töiden jälkeen alapihalta uunipuut Elliksen kanssa. Sitten sitäkään ei tarvitsisi pukea uudelleen. Joo.
Damdidam.
Mitäs vielä. No ei kai mitään. Tämän illan ohjelmaan kuuluu myös autonvaihtoreissu feat. juoksulenkki. Äiti ei kuulemma halua/voi/kehtaa toimittaa ruokia asiakkaille vm. -84 Ford Orionilla (ihme tyyppi) joten mun pitää viedä sille meidän Skoda lainaan. Samalla sitten hyödynnän pikaisen lapsenvahtimahdollisuuden ja käyn juoksemassa. Täytyy kyllä myöntää, että ilman J:n osallistumista mun urheiluharrastukset saisi laittaa jäähylle, ei tällälailla viittis kyllä säätää jatkuvasti. Normaaliviikkoonihan kuuluu tosiaan lenkki tai pari, kolme lajitreeniä ja punttitreeni – aika monta tuntia viikossa saisi Ellis olla kodin ulkopuolella hoidossa. Onneksi meillä ei ole tarvinnut koskaan tästä asiasta keskustella, vaan mun hikoilemaan lähteminen on puhtaasti ilmoitusasia. Tuntuu aina yhtä hullulta kuulla kommentteja tyyliin ”juu meillä on sopimus miehen kanssa, että saan liikkua kolme kertaa viikossa ja mies katsoo sen aikaa lasta/lapsia”. Hohhoijaa vaan. Meillä on miehen kanssa sellainen (sanaton) sopimus, että olemme tasavertaisia vanhempia eikä mitkään yli parin tunnin harrastusmenot yksinkertaisesti ole neuvottelukysymyksiä (paitsi tietty silloin jos on sovittu ennalta jotain, mutta noinniinkuin periaatteessa).
Juupasejuu. Ehkä niitä takkapuita nyt. Ja Tonttu Toljanteria. Sukkia ja sitten se autoreissu. Jospa sen miehenkin saisi vielä tälle iltaa kiinni. Vielä neljä yötä tyttöporukalla, huoh. Tänään Ellis on kysynyt ”Missä isi on?” vain kahdesti, ja lisäksi odotti kovasti että isi olisi hakenut meidät töistä ja hoidosta. Ja kun ei haettu, niin sitten ilmoitti kaupan jälkeen että ”Mennään isiä hakemaan”. Ja kun ei menty, niin kotiovelta kiljaisi ”Isiii, missä olet?”. Ja kun ei ollut, niin huokaisi syvään ja pyysi päästä syliin. Voi minun pientäni. Enää neljä yötä, kyllä me jaksetaan, kumpikin.