Ilo se on pienikin ilo – eli viime päivien parhaimmat

Image-20170415_085401.jpg

IMG_20170414_121925.jpg

IMG_20170413_153605.jpg

IMG_20170414_120211.jpg

IMG_20170414_121033.jpg

1. Värikkäät matkarattaat.  Vielä raskausaikana ajattelin, ettei me varmana mitään matkarattaita tarvita – (ihan turhia moiset) kunnes hoksasin että meidän Emmaljungat vaikka ihanat ovatkin, eivät ole kauhean nopeat koota ja kasata matkoilla. Ja koska meidän molempien vanhemmat asuvat n. 300km päässä meistä, matkustamme ainakin kerran kuussa sukuloimaan muutenkin täyden paksin kanssa. Parhaimmillaan mukanamme kulkee vielä kaksi kissaa, eli ei todellakaan mitään yksinkertaisin konsepti. 😀 Onneksi tässä alkukeväästä bongasin nämä matkarattaat tori.fi:n sivuilta ja ai hitsi!!! Ihan parasta! Naks ja naps, niin vauvan voi tunkasta rattaisiin ja menoksi. 

Ihan piakkoin päästään testaamaan rattaita ihan oikealla matkalla, nimittäin suuntaamme tässä lähiaikoina Amsterdamiin! 

 

2. Leppoisa loppuviikko. Kuten jo aikaisemmin tällä viikolla kirjoittelin, meidän alkuviikko ei tosiaankaan lähtenyt parhaalla mahdollisella tavalla liikkeelle. Vissiinkin poika tekee hampaita, en oikein muutakaan syytä keskinyt parin päivän itkulle ja kuumeelle. Sunnuntai-maanantai välinen yö ei nukuttu ja maanantain pieni vietti melkein kokonaan sylissäni itkien ja nukkuen. Tiistaina rupesin haistelemaan myös omaa vointiani, koska selkeästi kaikki ei ollut hyvin ja yöllä oli aika selvää, että kipeäksi olen tulossa minäkin.

Miehen oli tarkoitus saapua näille kulmille vasta torstaina, mutta ihana pystyi tulemaan jo päivää aikaisemmin ja ajoikin keskiviikkona luoksemme. Pojan vointi oli keskiviikkona ihan ok, kuume ei enää noussut ja sylikissailua lukuunottamatta oli vauva jo ihan oma ittensä. Minäkin selvisin vähällä, eli melkein voisi sanoa että oli miehelle annettu täältä väärä hälytys. Mutta voi sitä onnea, kun se oma tyyppi on vierellä hauskuuttamassa vauvaa ja itse saa hetken ajan levähtää. Ja jep, tyyppi leipoi myös kakkua ja perjantaina heitettiin lyhyt vaunulenkki kun oli niin nätti keli. Ihan parasta! 

 

3. Pieni vauhtipylly. On taas ihan oma itsensä. Tämä oli pojan ensimmäinen kuume ja koska puhutaan esikoisesta, niin pieni huoli tietenkin oli vauvasta. Siinäkin onneksi, että olimme pienen kanssa vanhempieni luona ja äitini kävi pari kertaa yön aikana kurkkaamassa jos tarvitsen apua. Pelkästään tieto mahdollisesta avusta auttaa jo jaksamaan erittäin paljon! Mutta pakko sanoa, vaikka poikamme on temperamenttinen tapaus niin maanantaihin verrattuna meillä kotona asuu kyllä pieni naantalin aurinko. Niin erilainen se uliseva ja itkevä vauva oli siihen normaaliin verrattuna. 

Myös kuumailmapallopöksyt ilahduttavat. Oikeasti, miksi vauvoilla on näin kivoja vaatteita?

 

4. Kevät. Täällä Kymenlaaksossa päin on jo ihan kevät!!! Tai ainakin pari päivää sitten oli ihan kevät. Mereltä sulanut jää muistutti myös kesästä, kohta pääsee uimaan!!! 

 

5. Krookus. Rakastan krookuksia! Lumien sulaessa nää pienet riiviöt tuppaavat ilmaantumaan ihan random paikkoihin ilahduttamaan ihmisiä! Ylipäätään rakastan oudoissa paikoissa kasvavia kukkia ja krookuksia erityisesti. Ja ne ovat niin söpöjäkin, pieniä mutta jotenkin… pippurisia? :D 

 

Miten siellä on pääsiäinen sujunut? :)

 

Suhteet Oma elämä Mieli