Tag: elämä

      … kesäisten öiden äänet, kun koko luonto tuntuu valvovan ikkunan takana … ukkosen lähestyminen horisontista ja se kutkuttava jännityksen tunne, kun kuuntelee miten jyrinä voimistuu ja salamat valaisevat yötaivaan … kylmä ruoho ja aamukasteesta märät varpaat jotka voi upottaa syvälle maahan … tuoreen koivuvihdan tuoksu ja kesäillan viileys iholla … pyjamassa terassilla […]

– Huomenta! Hei. Hei äiti. Huomenta, hei! Hei äiti! Ootko sä muka… hahaa!!! Kiinni jäit, sä avasit silmät! Huomenta huomenta huomenta huomenta!  – Mites tää nyt menikään… yyksi käsi ylös näin. Toinen tuohon viereen joo… ohho hups. Otetaas uusiksi. Älä liiku siinä alla, kun mä nyt keskityn. Käsi ylös, toinen viereen. Nonni! Hei isä on […]

EDIT. Piti eilen tosiaan kirjoittaa tähän vielä, että kun muut niin minäkin haluan osallistua Mamma rimpuilee- blogin profiilikuvahaasteeseen. Mutta imetysaivot, 7kk vauva ja mitä näitä nyt on, niin unohtui.  2008     Tähän kuvaan voisi tiivistää ”villin” nuoruuteni. Vanhempieni viinikellarista pöllitty kotiviini, takataskussa on luultavasti varastetut tupakat ja matka käy joelle. Ennen muuttoa Jyväskylään, asuin lapsuuteni […]

”Tähän seitsemään kuukauteen on mahtunut paljon unettomia öitä, itkua, naurua, turhautumista, onnenkyyneleitä, väsymystä, haleja, epätoivoa, hämmennystä.   On juostu kotiin itku kurkussa, kirkuva vauva vaunuissa, ahdistuttu kaaaaaaaikesta mahdollisesta, on onnistuttu ja epäonnistuttu, tanssittu, siivottu, heijailtu, silitetty, pyyhitty, pesty ja mitä ikinä normaaliin elämään kuuluu. Mutta se normaali elämä ja arki tuli.   Tänään kävimme ensimmäistä […]

Tänään kävin ystävän kanssa treffeillä syömässä sushia.  Pitäisi useammin.  Sen kuuluisan oman ajan ottaminen – miten se välillä tuntuukin mukamas olevan niin vaikeeta?  Välillä ois hyvä muistuttaa itselleen, että on sitä muutakin kuin pelkästään äiti.  Onneksi on mies, joka tuollaisissa tilanteissa melkein pakottaa lähtemään. Hyvä ettei työnnä ovesta ulos ja huuda vielä perään että ”nyt […]

Vuosipäivät ovat aina vähän rankkoja. Sitä elää omaa arkeaan ja sitten vuosipäivänä se aina jotenkin konkretisoituu. Monenkin vuoden takaa juuri se päivä muistuu kirkkaana mieleen.  Tajuaa miten paljosta toinen jäi paitsi. Miten paljon jäi näkemättä.  Kertomatta.    Sinä keväänä tosi usein soi Empire Of The Sun- We are the people. Ja muistan miten yksi osa […]

Lapsuudenkotini on ollut aina sellainen Peppi Pitkätossun huvikumpu. Vieraita siellä on aina, ruokaa tarjotaan jokaiselle nälkäiselle ja ei-nälkäisetkin vedetään väkipakolla syömään taikka ainakin edes ottamaan viinilasillisen taikka kahvikupillisen. Aamiaista syödään pitkän kaavan mukaan ja hobittimaisesti, toinen aamiainen ja sunnuntain lettukestit ovat kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus.  Huvikumpu on ollut itsellänikin suurena unelmana – jonakin päivänä […]

Voi apua. Tämän viikon tiistaina otin kenkähyllystä PÖLYISET converset. Ne ovat siis olleet siinä koko talven. Käyttämättöminä. Mikä tarkoittaa, että viime talvena olen hiihtänyt ympäriinsä ihan oikeissa talvikengissä. Lämpimissä talvikengissä!  Eipä ole näkynyt villasukka+tennari comboa tässä talossa. Se jos mikä kertoo aikuiseksi kasvamisesta.  Kriisi. 

Viime yö oli… noh se oli. Poika heräsi tunnin välein huutamaan, joten tässä talossa oli tänä aamuna astetta väsyneempi tunnelma. Minun ja pojan lisäksi kukaan muukaan ei nukkunut viime yönä.  Kävimme saattamassa äitini ja siskoni bussille kantoliinaillen ja nyt pikku tuhisija sammahti rinnalle.    Tänään väsyttää. 

  1. Levänneet vanhemmat. 2. Kahvintuoksuinen kämppä ja muumimuki yöpöydällä. 3. Dire Straits levysoittimessa.  4. Kyösti Röhkyä pureskeleva mini.  5. Naureskeleva ja lentävä vauhtipylly sekä tanssiva isä.