Tag: minioni

…rakastaa halailla linkoavaa pyykinpesukonetta. …kiittää ponnekkaasti ruokailun päätyttyä, jonka jälkeen hihitellen juoksee pöydän ympäri ja kiipeää isänsä viereen leikkimään suolasirottimella. …haukkuu kaikille meidän kotitiellä lenkkeileville hauvoille, erityisen äänekkäästi, jos koirakaveri on erehtynyt haukkumaan ensin.  …on oppinut antamaan hyvin märkiä ja suuria suukkoja, muttei koskaan pyydettäessä.  …omistaa niin suuren luonteen, että välillä unohtuu miten pieni hän […]

Luovuttamiseni jälkeen, elämä meidän sinisessä puutalossa on ollut onneksi vähän auvoisampaa.  Tuntuu, että jokainen postaus koskee nykyisin aina jotain elämää suurempaa hyggeä ja fiilistelyä. Mutta talvi, takkatuli ja jouluvalot herättävät minussa aina tuollaisen moodin. Minkäs teet.  Marraskuu oli hämärä,rauhallinen ja unelias. Kirjahyllystä tarttunut Muumien Marraskuu oli juuri tarpeeksi hämärä ja filosofinen, täynnä outoja kulkijoita ja […]

Kuten aikaisemmin jo kirjoitinkin – viime viikot eivät ole sujuneet meillä mitenkään erityisen aurinkoisesti. Ei-sanan viljely, kieltäminen, uhma ja jatkuvat itkupotkuraivarit ovat syöneet omaa henkistä jaksamistani. Pojan jatkuva jalassa roikkuminen ja sylin kaipuu ovat muuttaneet sylittelyn enemmän pakkopullaksi kuin rakastaviksi haleiksi.  Nopeasti yrittäessäni ripustaa pyykkejä tehdessämme lähtöä pihalle, koko paketti levähtää räjähtäen kasaan kodinhoitohuoneen lattialla […]

Ensilumi tuli, muuttaen pihamme hetkeksi pieneksi talven ihmemaaksi. Öisin asteet kääntyvät pakkasen puolelle ja aamuisin jääkylmät rappuset saavat paljaat varpaat kipristelemään. Aamupuuron keittelen mielelläni puuhellalla, sen lämmössä on ihana heräillä uuteen päivään. Keittiön ikkunasta näkee pihalle, missä talitintit lentelevät ja ikioma pihaoravakin ilmaantuu pähkinäapajille. Ensilumen mukana elämä kietoutuu ihanaan pehmeään vaippaan, jossa kaikki on ihanaa, […]

    Se olisi hei nyt hyvin tärkeää, että minä pääsen tuonne sohvapöydän alahyllylle. Ei kun ihan oikeasti – HYVIN TÄRKEÄÄ.  Mä mitää puutoo minnee!  Heippa äiti!   Ja sitten siirrytään asentoon ”alaspäin katsova koira” ja hengitellään rauhassa. Sisään ja ulos. Sisään ja ulos.  Ja jos vanhempanne ovat jo rentoutuneet, voitte vipeltää nopeasti karkuun!!!  Hei hei […]

” Hei huomenta, jes! Väistä vähän, mä meen tästä!”  ”Mitä pyllylleen laskeutuminen, mitä?! Eiku anna mun nyt mennä! Emmää minnee pää eeltä tipahda, ku anna mun nyt! No joo joo, okei. Älä koske, ku mä ihan ite!!!” ”Eiku mä meen nyt täst… oo puhelimen laturi ooo!!!”  ”Mä mitää päälleni tipahda!” — ”Vaunulenkkeily on ihan paskaa-aaaaaa! […]

– Huomenta! Hei. Hei äiti. Huomenta, hei! Hei äiti! Ootko sä muka… hahaa!!! Kiinni jäit, sä avasit silmät! Huomenta huomenta huomenta huomenta!  – Mites tää nyt menikään… yyksi käsi ylös näin. Toinen tuohon viereen joo… ohho hups. Otetaas uusiksi. Älä liiku siinä alla, kun mä nyt keskityn. Käsi ylös, toinen viereen. Nonni! Hei isä on […]

  Eilen oli tasan puoli vuotta pojan ensimmäisestä rääkäisystä. Ruipelo pikkuinen on muuttunut tarmokkaaksi  ja suhteellisen itsepäiseksi pullaposkeksi, joka öisin tykkää mätkiä isäänsä turpaan, on erityisen kiinnostunut mustan sohvapöydän jalasta ja on pari kertaa yrittänyt karata patjalta, jolle olen hänet hetkeksi asettanut. Joskus tuntuu, että pojan kehitys menee itseltä ihan täysin ohi – uudet temput […]

… Tallinnan laivat ovat täynnä ryyppääviä ja humalaisia ihmisiä. Joo newsflash, mutta asian huomaa kunnolla vasta kun yrittää vaunujen kanssa kiertää kaikki potentiaalisesti ”vaaralliset” tyypit.  … matkalla taikka ei – vauvan nukkumaanmenoaika on vakio. Eli 19.30 pesulle, pyjama päälle ja maitoa. Se on sitten vanhempien oma ongelma, miten saadaan nukkuva pyjamapylly kuljetettua mahdollisimman smoothisti kämpälle. […]

Hämmentävää miten viisikuisella voi olla jo oma lempparijuttunsa, jota päivästä päivään jaksaa tuijotella, jolle suodaan leveimmät hymyt ja välillä nauretaankin matalalla käh-käh-käh äänellä.  Poika on löytänyt selkeesti oman juttunsa, joka on ehkä siistein_juttu_IKINÄ.  …mutta se ei ole tämä värikäs perhonen.  …eikä kukkuluuruu-kirja… …ei tämä helisevä ja värikäs automikälie…  …Sophie jää auttamatta kakkoseksi tässä kisassa…  … […]