Herkullisia sävyjä pimeneviin päiviin

Siitä on jo monta vuotta aikaa, kun olen viimeksi tarttunut puikkoihin ja lankaan. Olen aina tykännyt neuloa. Elämäni aikana olen tehnyt muistaakseni kuudet villasukat: kahdet koulussa ja neljät ihan muuten vain. Mutta se ikuinen ongelma on ollut kantapää! Se kamala ja mutkikas projekti, joka aina valmistuttua jättää jälkeensä uupuneen ja ärtyneen mielialan. 

Miksi sitten päätin tarttua toimeen, jälleen kerran? Ehkä se on tämä viilenevä syksy, pimenevät illat, alkava talvi. Pienten varpaiden lämmittäminen. Kävin ostamassa bambuneulepuikot (koko 3.5mm) ja pari kerää lankaa (7 veljestä Aurora). Selailin netistä erilaisia ohjeita ja päädyin alkaa kokeilemaan Novitan sivuilta löytämääni perusvillasukkaohjetta (hieman oman mielen mukaan muunneltuna). Sivulta löytyi selkeästi kerrottu ohje videoineen. Se löytyy täältä: https://www.novitaknits.com/fi/fi/tutorials/villasukan-neulominen/novita-villasukka-neulontaohje. 

Päätin varovasti aloittaa pienillä villasukkia, jotka oletetusti neulon omalle tytölleni. Minulla meni neljä päivää, kunnes sain sukat valmiiksi. Neuloin tyttären päiväuniajat ja välillä pari kerrosta ruuanlaiton yhteydessä. Eikä se ollut ollenkaan kamalaa, vaan juurikin rentouttavaa. Se himo, minkä neulominen voi aiheuttaa, sain tällä kertaa kokea sen. Jes! Kova halu neuloa lisää, lisää ja lisää. Iloita omaa onnistumista.

Aikomuksenani on sisäistää ja oppia tämä jalo taito. Haluan oppia neulomaan villasukat ilman tuskaa ja ahdistusta. Mielestäni onnistuin siinä jo nyt. Lisää harjoitusta ja puikkojen heilutusta, niin ensi talvena olen jo konkari. Lupasin äidilleni, että opetan hänet neulomaan, kunhan itse taidon hallitsen. 

<3 Netta