Arkifiilis

Tiedättekö sen fiiliksen, kun kesä tuntuu olevan ohi? Kun tuntuu jotenkin kovin arkiselta – yhtäkkiä vaan, ilman ennakkovaroitusta. Se kesän ihana keveys ja vapaus on poissa. Tää fiilis on ollut maanantaista asti, vaikka tänä kesänä en ole kirmaillut lomalaitumilla (lue: istunut pitkiä iltoja Tampereen terasseilla). Päivät ei juuri eroa siitä, mitä ne olivat vielä muutama viikko sitten, mutta tunne sisällä on sen sijaan aivan erilainen. Nyt mun sisällä on syksy, vaikka ulkona on lämpimämpää kuin kesäkuussa. 

Kesässä on aina jotain taianomaista. Ehkä sen tekee se odotus, kun se ainaselta tuntuva itsensä toppaaminen jatkuu ja jatkuu pitkälle maaliskuulle. Tulee lupaus ja lumet sulaa, kunnes iskee jokaisessa iltapäivälehdessä huomioitu takatalvi. En siis ole talvi-ihminen muuta kuin sen ensilumen hetken tai valkoisen joulun verran. Kevät ja ensimmäiset balleriinakelit saa myös meikäläisen inspiroitumaan palajastaa asfaltista jopa ihan Instagram-päivityksen verran. Tai kahden.

Kun suvi sitten lopulta tulee, niin kirjaimellisesti kaikesta tulee kevyempää, huolettomampaa – meikistä ajatuksiin. Ei vaan tunnu tippakaan arjelta, vaikka tänä kesänä se on työn ja opparin kanssa ollut kyllä kirjaimellisesti kaikkea muuta kuin kevyttä. Mielentila on vaan aivan toinen. Jotenkin sitä katsoo näitä kotikulmiakin sellaisten ruususten linssien läpi. Voiko kesää rinnastaa rakkauden mielentilaan?

Nyt se on kuitenkin täällä. Fiilistä myöten. Mukana tulee tarve pukea päälle syksyisiä vaatteita, vaikka ne päällä paistuukin iltapäivällä. Tulee hinku viettää koti-iltoja, polttaa kynttilöitä ja vaihtaa valkkari punkkuun. Unohtaa, että oikeasti se pimeä ja satainen syksy kuullostaa paremmalta, mitä se todellisuudessa on. 

Toisaalta, arki on oikeasti ja aidosti ihanaa. Eipä tule morkkista, kun vedät lauantai-iltana lökäpöksyt jalkaan ja otat rennon asennon kotisohvalla. Se upea ja vapautta huutava kesäilta ei mene hukkaan. Elämä ei voi olla pelkkää kesää, koska ilman pimeää ja märkää kaamosta ei kesäkään ehkä tuntuisi niin täydelliseltä. Nautin siis tästä, nyt.

Kesäfiilis vai jo se arkifiilis?

Kuvituksena eilisen viinimaisteluillan pärstä, opparielämää ja raakaherkkuja työeväinä.

-Sofia