Ladataan...

Juhannus tuli ja meni, mekin viihdyimme lasten kanssa mamman mökillä Kuhmossa kokonaisen viikon. Ei sähköä, ei juoksevaa vettä. Lapsityövoimalla saatiin vesikin saunaan :D

No ei nyt sentään, kyllä me aikuisetkin oma osuutemme veden kannossa tehtiin... ;)

Mökki on saaressa, ja siellä on 400m hiekkarantaa sekä paljon metsää, jossa viettää aikaa lasten kanssa, ja hyvin saimmekin ajan kulumaan.

Siltikin oli mukavaa tulla takaisin ihmisten ilmoille Juhannuksen päätyttyä, ja ehdimme jo käydä vähän ulkona syömässä, ystäviä tapaamassa ja leikkimässä K7:ssa Kouvolan Valtarissa. Ihana "mini-Hoplop", lapset viihtyivät todella hyvin leikkimässä.

Muuttopäivä lähestyy ja aamukammassa ei enää ole kovin montaa piikkiä, iik!

Jatkamme arkea Suomen puolella sitä odotellessa...

Ladataan...

Ladataan...

Pitkän harkinnan jälkeen minäkin ajattelin kantaa korteni kekoon blogiyhteisössä ja aloittaa blogin pitämisen :)

Ensimmäisinä saanen esitellä Pikkujätkä ja Tuittu, erityinen poika ja sen sisko.

Pikkujätkä on armoton Angry Birds-fani, ja Tuittu taas pienten tyttöjen tapaan Frozen-fani. Pikkujätkällä on monimuotoinen kehityshäiriö, joka kylläkin näkyy lähinnä puheen ja kielen viivästymisenä, mutta siitä lisää toisella kerralla... Tuittu taasen kompensoi isoveljeään kälättämällä tämänkin puolesta, ja mielellään erittäin kovaan ääneen.

Näppäimistön takana olen minä, kolkyt ja risat kahden maan asukki, ja todennäköisesti tulen välillä konsultoimaan myös isimiestä, tekniikan ihmelasta, ainakin silloin kun oma ymmärrykseni ei riitä teknologian ryttyillessä...

Elämässämme on tällä hetkellä siirtymävaihe, ja olemme jälleen kerran pakkaamassa laukkuja ja lähtemässä kaukomaille. Tai no, Yhdysvaltoja ei ehkä voi pitää kaukomaana (ainakaan sellaisena, joiksi sana "kaukomaat" perinteisesti mielletään), ja me olemme menossa sinne jäädäksemme. Toista kertaa.

Oikeastaan, se onkin meille eniten koti, sillä isimies ja minä tapasimme siellä, koimme ensitreffimme siellä, saimme Pikkujätkän siellä ja menimme naimisiinkin siellä.

Isimies edustaa perheessämme Aasian kulttuuria ollessaan kotoisin Etelä-Koreasta, ja minä taasen poden kulttuurillista identiteettikriisiä Yhdysvaltojen ja Suomen välillä. Tiedän olevani joissakin asioissa enemmän suomalainen, ja joissakin taas amerikkalainen, minkä kanssa alan kyllä nykyisin olemaan ok.

Toivotan teidät tervetulleiksi lukemaan perheemme arkea, toilailuja ja tietenkin muuttoa, joka tapahtuu ihan piakkoin -iik!