Tänään minusta tuli aikuinen

Missä kulkee aikuisuuden maaginen raja?

Minä kerron. Minusta tuli tänään aikuinen.

Keksin aikuisuuden säännön joskus varhaisteininä, kun kaikista tylsin (mutta jollain tapaa siistein) aikuisten tuote oli käyntikortti. Mieti: voit ojentaa toiselle aikuiselle kortin, jossa on nimesi, aikuismainen tittelisi ja kontaktitietosi ihan vaan bisneksen tekemistä varten. Koska aikuisethan tekee businesstä jatkuvalla sykkeellä.

Siitä asti olen tiennyt olevani aikuinen vasta käyntikorttien levätessä työpöydälläni. Tänään, tänä onnellisena varttumisen päivänä, voin tuijottaa pientä korttipinoa koneeni vieressä ja nähdä oman nimeni printattuna Communications Coordinator -sanan ylle.

Katsokaa, miten siistejä.

Tähän asti olen kerännyt vain aikuispisteitä. Ne ropisivat mielikuvituspistetililleni aina, kun tein jotain todella aikuismaista. Tässä muutamia esimerkkejä noista tilanteista:

Kun veroprosenttini kohosi nollan yläpuolelle.

Kun tein LinkedIn-profiilin.

Kun siirryin isoista, hauskoista ja tekemistä pursuavista kalentereista pieneen ja mustaan kalenteriin, joka paitsi näyttää tylsältä, ei myöskään sisällä yhden yhtä ystäväkirjasivua.

Kun käytin sanaa ”yhtäältä”.

Kun ostin heräteostoksena astioita.

Kun avasin asuntosäästötilin.

Viimeisimmät pisteet sain eilen, kun kokosimme Tarun kanssa hirvittävän monimutkaisen tv-tason. Eipä siinä sinällään mitään, mutta erityisen isoja oltiin, koska kumpikaan ei a) itkenyt tai b) juonut lohdutusviiniä.

Mutta nyt on aika sulkea tuo yksilönkehitystä pönkittänyt pistetili ja lähteä tekemään kaikkia tärkeitä aikuisten askareita. Jos joku tarvitsee ilmaisia Essi-kortteja, niitä ainakin löytyy.

– Essi

(Pose-kuvat eivät ole tältä päivältä. Laura on ottanut ne kesällä, villeinä lapsuuden päivinä.)

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *