19. päivä
Aika tuntuu täällä etenevän hitaammin kuin kotona. Oikeastaan kaikki kaupan kassoista internetiin etenee afrikkalaisella vauhdilla, mikä toisinaan koettelee suomalaisia hermoja. Täällä eletään enemmän hetkessä. Suunnitelmia ei tehdä kovinkaan pitkälle, vaan katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan. Reilut kaksi viikkoa ovat tuoneet uusia ystäviä, mielettömiä kokemuksia, lisäkiloja ja rusketusraitoja. Ihmissuhdedraamaltakaan ei ole vältytty.
Siinä missä täkäläinen rentous on vain hyväksi, liikkumisen vaikeus kiristää hermoja ihan todella. Kun on tottunut liikkumaan vapaasti kävellen tai julkisilla, on äärimmäisen turhauttavaa, että esimerkiksi baarista lähtiessä tarvitsee ison kaveriporukan, mielellään miehen, saattamaan.
Pimeällä ei saisi liikkua yksin ja esimerkiksi junamatkat on suunniteltava niin, että ehtii pois asemalta ennen auringon laskua. Junalla liikkuminen noin muutenkin vaatii aina hieman ekstra varovaisuutta ja kärsivällisyyttä. Kätevin tapa liikkua paikasta toiseen on siis auto, vaikkakin ”vääränpuoleinen” liikenne asettaa omat haasteensa. Jalan kulkiessa en osaa oikein vieläkään katsoa lähestyviä autoja oikeasta suunnasta.
Lyhyet välimatkat on helppo kulkea pyörällä, mutta sekään ei aina ole ihan ongelmatonta – kaikki eivät osaa ajaa pyörällä. Olemme parin viikon ajan yrittäneet opettaa amerikkalaista ystävääni polkemaan, mutta tähän mennessä lopputuloksena on ollut vain mustelmia. Toinen vaihtari puolestaan joutui tällä viikolla pieneen fillarionnettomuuteen katkoen käsivartensa.
Viimeinen viikko ennen luentojen alkua on kulunut leppoisasti. Kämppikselläni oli synttärit, joita juhlistimme shoppailukierroksella Kapkaupungissa, braai’lla ja beer pong-turnauksella. Torstai-iltana kampuksen täytti perinteinen katutanssi/teatteri-festivaali. Käytännössä tämä tarkoitti humalaisia teinejä ja vaihtelevan tasoisia, humoristisia tanssiesityksiä.
Eilisilta sen sijaan oli ehkä hauskin tähän mennessä: livemusiikkia ja kunnon ulkoilmabailut. Lopuksi pyörähdettiin iltapalalla libanonilaisessa ja tsekkaamassa Etelä-Afrikka-Mali-ottelun loppuhetket. Tänään vietettiin rantapäivää, vaikka taivas olikin hieman pilvinen. Illalliseksi all you can eat-sushibuffet..
Nyt on maha täynnä sushia ja hiuksissa hiekkaa. Huomenna pitäisi suunnata ensimmäiselle luennolle. Luentojen jälkeen illalla olisi luvassa elämäni ensimmäinen rugby-matsi. Yleisössä siis. Jännää, koska minullahan ei ole aavistustakaan siitä, mistä tuossa lajissa on kyse. Mutta kuulemma katsomossa virtaa kalja.