Sukupuoliasioita
Lueskelen tällä hetkellä eteläafrikkalaisen voimanaisen, Mamphela Ramphelen, uusinta kirjaa Conversations with My Sons and Daughters. Ramphele on liikenainen, entinen anti-apartheid-aktivisti, akateemikko ja lääketieteen tohtori. Hänen huhutaan olevan perustamaisillaan omaa puoluetta. Thumbs up!
Conversations with My Sons and Daughters kritisoi valtapuolue ANC:ta ja pohtii, millaista Etelä-Afrikkaa nuorille sukupolville ollaan jättämässä. Teoksessa käsitellään eteläafrikkalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin ongelmia, yhtenä näkökulmana on gender. Millaiset ovat eteläafrikkalaiset sukupuoliroolit ja miksi tasa-arvo on edelleen niin iso ongelma.
Etelä-Afrikka on surullisen kuuluisa huolestuttavista seksuaalirikostilastoistaan, kuten esimerkiksi tästä jutusta käy ilmi.
”62% of surveyed boys over age 11 said they believed that forcing someone to have sex was not an act of violence. One-third said girls enjoy being raped.”
Jokin tässä maassa on pielessä.
Maskuliinisuuden ja feminiinin erot ovat tässä yhteiskunnassa näkyvissä paljon selkeämmin myös ihan arkipäiväisissä, näennäisen harmittomissa tilanteissa. Miehet todellakin pitävät ovia auki: jäävät odottamaan ja jopa juoksevat edelle. Suomalainen feministi hämmentyy. Kuulemma myös miehen kuuluu aina kulkea huoneeseen ensin, jotta voi tarkistaa, että reitti on naiselle turvallinen. Ja olenkin jo aiemmin avautunut siitä, miten pimeällä liikkumista tulee varsinkin naisena välttää.
Voisin kirjoittaa aiheesta vielä pidemmän pohdinnan ja pienen diskurssianalyysin esimerkiksi presidentti Zuman puheista, mutta se jääköön toiseen kertaan. Sen sijaan pieni esimerkki paikallisesta miehisyydestä omasta elämästä.
Tällä viikolla jouduin ikävään tilanteeseen baarissa. Joku koki oikeudekseen tarttua kiinni takapuoleeni. Tapaus voisi, ja onkin toistunut myös ihan koto-Suomessa, mutta tällä äijälläpä oli jälkeen päin pokkaa tulla lirkuttelemaan ja pahoittelemaan, että käyttäytyi tylysti. ”It was just a stupid guy thing, u know.”
Kundi jäi tuijottamaan monttu auki, kun huusin vastaukseksi, että ”you and your stupid guy things are the thing that is wrong in this country, it’s because of people like you that this country is what it is”.
Teki mieli potkaista palleille, mutta toivon, että ratkaisuni oli hedelmällisempi. Varsinkin, kun Anene Booysenin tapaus on varmasti kaikkien mielessä.
Ramphelen kirjan tiimoilta tulen purkamaan lisää ajatuksia tänne, kunhan olen saanut koko opuksen luettua.
p.s. tänään täällä satoi. ihan kaatamalla.