Viime viikolla oli ”kansainvälinen ruokailta”: kaikille avoin tapahtuma, jossa vaihtarit kokkasivat oman maansa herkkuja.

Team Finlandin menu koostui lohikeitosta, ruisleivästä, korvapuusteista ja jallusta. Hyvin näytti maistuvan ja hauskaa oli. Illan mittaan tuli myös tietenkin juteltua rakkaasta kotimaasta. Tapasin muun muassa tytön, jonka isä oli kotoisin Kirkkonummelta. Aiemminhan olen tutustunut myös paikalliseen kundiin, joka haki opiskelupaikkaa Jyväskylästä. (Arvatkaa vaan, paljonko pelottelin sitä pohjoisen talvella…)

Useimmiten kertoessani, mistä olen kotoisin, saan vastaukseksi joko pitkän hiljaisuuden tai innostuneen ”wow, that’s so cool”. Sitten kysellään, että eikö se ole kauhean kylmä ja kaukana. No onhan se juu.

Yleensä Suomesta tunnetaan koulutusjärjestelmän ylivertaisuus. Joku opettajaopiskelija jenkki kertoi, ettei heillä koulussa muusta puhutakaan. Suomalaisen yliopisto-opetuksen maksuttomuus ja opintotukijärjestelmä aiheuttavat myös hämmästystä. Monen on vaikea uskoa, että suomalaisille vaihtareille jopa lennot vaihtokohteeseen maksetaan.

Minua sen sijaan hämmentää se, että parivaljakko Räikkönen-Häkkinen on myös kovassa huudossa. Joku tunsi jonkun rallikuskinkin. Lisäksi olen käynyt jänniä keskusteluja Suomen historiasta ja sodista parin ranskalaisen kanssa.

Myös suomalainen musiikki tuntuu uppoavan kämppiksiin hyvin. Karri Koira, Reino & the Rhinos ja Ruger Hauer ainakin on otettu kivasti vastaan. Sen sijaan eräs saksalainen kaveri on tuloksetta yrittänyt löytää minua miellyttävää saksankielistä tuotantoa.. haha.

Täällä tulee myös pohdittua omia ennakkoluuloja ja käsityksiä muista maista ja niiden kansalaisista.

Saksalaiset ovat tehokkaita ja täsmällisiä, toisaalta myös oikein ihania. Amerikkalaisista osa on niitä kliseisen… no amerikkalaisia – toiset jotain aivan muuta. Ranskalaisten kielitaito ON heikko ja ne kauhistelevat viiniä hanapakkauksissa ja kertakäyttömukeissa. Ruotsalaiset ovat tyylikkäitä ja kohteliaita, norjalaiset pitkiä ja vaaleita.

Ai niin. Perjantaina näin ensimmäistä kertaa suomalaisia turisteja, keski-ikäisen pariskunnan. Olin menossa ruokaostoksille kauppaan, kun kuulen takaani selkeän ”no ostetaan sitä vettä nyt sit samalla”. Tyypillisen suomalaisesti katsoin vain hämmästyneenä pitkään perään, mutta en osannut sanoa mitään. Näytin siis varmaan aika idiootilta. Hups.