Tällä viikolla on tullut fiilisteltyä jälleen kerran sitä, miten mahtavia ihmisiä ympärilläni onkaan. Elämä Suomessa on juuri nyt niin hyvä, että väkisinkin miettii, miksi pitää lainkaan lähteä. Ja ihan rehellisesti, lähtö kyllä pelottaakin.

Puoli vuotta on pitkä aika olla poissa siinä mielessä, että se vaatii jo aikalailla järjestelyä ja byrokratiaa. Paljon ehtii tapahtua yhdessä keväässä. Ja sitten toisaalta, puoli vuotta on loppujen lopuksi vain puolikas vuosi, kuusi kuukautta. Se menee nopeasti ja olen takaisin varmaan ennen kuin edes ehdin tajuta lähteneeni.

On myös ihana tietää, että kotona on myös jotain, mitä odottaa. Eipähän tule lähdettyä vaihtoon vain jotain paetakseen, vaan siksi, että oikeasti haluaa lähteä.

Lisäksi tällä viikolla on fiilistelty läksiäisjärjestelyjä:

http://www.youtube.com/watch?v=oDkQY6cOH0s

Rinkkakin tuli. Se on hieno! Nyt voi ruveta ihan todenteolla suunnittelemaan pakkailuja 😉