Tänään täällä on kansallinen vapaapäivä, ihmisoikeuksien päivä. Kaupat ovat kiinni, ei luentoja. Kaikki viettävät päivän näemmä tiiviisti esseitä pakertaen, ensi viikolla alkaa loma!

Palataanpa vielä hetkeksi viime viikonloppuun, jolloin osallistuin yliopiston vaihtarijärjestön retkelle Robben Islandille. Robben Island on siis vankilasaari, jossa Nelson Mandelaa ja muita mielipidevankeja pidettiin apartheidin aikaan.

Lähtö oli aikaisin lauantaiaamuna, joten yllättäen suurin osa matkalaisista torkkui koko matkan Kapkaupungin satamaan.

Aamu oli sumuinen ja pilvinen, joten emme saaneet ihan kaikkea irti lauttamatkasta saarelle. Tuuli oli taas hurja, joten kannella sai todella pitää kiinni kaiteista 😛

Vankilassa kierroksia pitävät saaren entiset vangit, mikä tekee kokemuksesta vaikuttavamman. Tsekkasimme Nelsonin sellin ja ihailimme rannalta maisemia Kapkaupunkiin.

Selli, jossa Mandela vietti 20 vuotta.

Paluumatkakivaa ihanan Emilyn kanssa.

Kesällä 95 vuotta täyttävä ”Madiba” on ansaitusti eteläafrikkalaisten sankari ja ikoni. Mandelan kasvot koristavat surffilautoja ja myös muun muassa allekirjoittaneen Afrikan mantereen muotoista avaimenperää.

Tällä hetkellä Mandelan terveys on päivittäinen huolen aihe. Jotkut todella pelkäävät isoja levottomuuksia, kun aika hänestä jättää. Maa on niin täynnä jännitteitä ja eriarvoisuutta, että vain Mandela pitää pakkaa kasassa. Madibaa ei haluta pettää.

Mandelan perintö tukee edelleen myös valtapuolue ANC:ta (African National Congress). Etelä-Afrikassa on valloillaan ns. ”dominant party system”. Yksi puolue on voittanut vaalit vuodesta 1994 lähtien. Vaikka vaalit ovat vapaat ja oppositio on melko tehokas, demokratian tila voidaan kyseenalaistaa. Koko maata koskevat päätökset tehdään yhden puolueen eliitin sisällä ja ANC:n ja valtion raja hämärtyy. Puolue on korruptoitunut ja poikkeavat mielipiteet hiljennetään. Virkoja jaetaan pätevyyden sijaan poliittisen lojaaliuden perusteella. Täällä ei muuten vaaleissa äänestetä ehdokasta, vaan pelkkää puoluetta, joka sitten heittää listaltaan sopiviksi katsomansa jäsenet parlamenttiin.

ANC:ta kuitenkin äänestetään osin, koska sen hylkääminen tarkoittaisi samalla Mandelan ja vapaustaistelijoiden puolueen hylkäämistä. DA (Democratic Alliance) on suurin oppositiopuolue, mutta sitä leimaa edelleen ”valkoisuus”. Helen Zillen johtama puolue on kuitenkin vallassa täällä Western Capessa.

Toivoa herättää Mamphela Ramphelen Agang. Se on uusi puolue, joka pyrkii haastamaan ANC:n. Ramphele on myös itse entinen anti-apartheid-aktivisti, mutta hänellä ei ole mitään siteitä ANC:iin. Jännä nähdä, miten käy.

Menipäs poliittiseksi. Hah. Jutun pointti nyt kuitenkin oli se, että Robben Island oli kiva ja mielenkiintoinen kokemus. On jännä nähdä, miten vapaustaistelun perintö vaikuttaa nykypäivään ja ihmisten ajatuksiin.

Odottelen tietty taas viikonloppua. Lauantaina lähdetään katsomaan kuinka Bafana Bafana ottaa mittaa Keski-Afrikan tasavallasta. (Haluan vuvuzelan!) Yö vietetään hostellissa ja sunnuntaina pitäisi päästä biitsille.

Siihen saakka, nauttikaa ihmisoikeuksistanne 🙂