Ekat päivät ja kauheesti kaikkea
No nyt on säpinää. Maanantaina lähti käyntiin tää valmennus, tiistaina ja keskiviikkona muuttohässäköinti ja avaintenluovutusvalssi (ehe) ja raivokas loppusiivous ja osoitteenmuutokset eri tahoille ja ihan vaan yleinen sekasorto. Tän lisäksi jokailtaiset luennot ja kotitehtävät ja ja ja töissäkin pitäis käydä. No, onneksi pystyin ottaa alkuviikon vapaaksi töistä joten sen kaa ei oo nyt nii hätä ollu, mutta huomenna esim seiskaan meno. : )))
Mutta siis tuntuu ettei aika oikein nyt riitä kaikkeen mitä haluais ja pitäis tehdä. Koko ajan sellanen olo että vaan säntäilen ympäriinsä kun tää pitäs tehä ja toi pitäs hoitaa ja ENTÄS TUO SITTE JA AAAAAAAAAAAAAAAAA! Koitan nyt rauhoittua ja hengitellä, tehä yhden asian kerrallaan ja niin poispäin. Täytys opetella jotenki priorisoimaan näitä hommia ja hillitsemään mielitekoja. Tällä hetkellä meno on nimittäin sitä, että istun alas kirjoittamaan koulujuttuja, kirjotan vähän aikaa kunnes muistan että enhän mää osaa täältä koululle. Avaan Repa Reittioppaan, kirvaan sitä ettei täältä mee mitään järkeviä linjoja jotka ei kestäis ikuisuuksia tai vaatis monen kilometrin kävelyä. Avaan Google Mapsin, koitan ymmärtää miten sinne kävellään ja tuun lopulta siihen tulokseen että kyllä mää pärjään ku lähen vaa ajoissa ja navigoin puhelimella. Jatkan kirjoittamista vähän aikaa kunnes tajuan että ei helevetti, ei mulla oo puhelimessa akkua. Lähen penkomaan ja hakemaan laturia, mikä lopulta löytyy jostain hämmentävästä paikasta. Hämmentävän paikan vieressä on houkuttelevan näkönen muuttolaatikko, ja tietenki se pitää sillä sekunnilla tyhjentää koska miten muuten löytäisin mun hapetepurkit/takit/mausteet/hilavitkuttimet. Tyhjään laatikkoa vähän aikaa kunnes muistan että AINII kouluhommat. Istun takasin kouluhommiin. Kirjotan vähän aikaa, sitte muistan että valmennukseen oli tullu jotain uutta materiaalia. Käyn kattoo ne. En kerkee tehä niitä koska puhelin soi. Joku soittaa Torin ilmoituksesta ja tulee hakemaan sohvaa/sänkyä/tv-tasoa/sohvapöytää. Sovin ostajan kans asiat. Tajuan että ei jos ny lähtee sohva ni pitää kattoo uus sohva! Tori.fi soimaan, kattelen vähän aikaa kunnes muistan että niin, kouluhommat. Jatkan niitä. Käyn vessassa.ja huomaan että mulla on jääny naaman maalauski kesken ja oon saanu puoliksi rajattua yhden silmän. (?!) Meikkaan loppuun. Huomaan että vessassakin on yllättäen miljoona muuttolaatikkoa, jos mää vaan tän yhen tästä nopeesti. Siinä ku koitan tyhjentää tavaraa nii huomaan että eihän tätä kaappia oo ees kunnolla pyyhitty. Haen rätin ja pesuaineen ja alan pyyhkimään kaappeja. Huomaan että toisenkin hyllyn kaapit on jääny pyyhkimättä. Pyyhin nekin. Muistan kouluhommat. Istun alas. Tajuan että bussikortista loppuu aika. Nella nettilataus auki ja lataamaan. Verkkopankkitunnukset hukassa. Etsimään niitä. Käyttäjätunnus unohtunut. Uusi salasana. Kaiken tän jälkeen muistan että meen kävellen enkä siis ois ees tarvinnu bussikorttia. Jatkan koulujuttuja. Joku alkaa juttelee FB:ssä, alan juttelee mielissäni takas. Samalla koitan jatkaa kouluhommia. Muistan etten oo syöny mitään pitkään aikaan. Ruuanlaittoon. Missähän on meiän kattilat ja pannut. Etsimään. Ja tämä jatkuu niin kauan ku huomaan että kello on liikaa ja nyt pitää juosta kouluun ja loppujen lopuksi kaikki on vieläki kesken ja tekemättä ja verenpaine nousee.
En tiiä pitäskö mun oikeesti jo mennä johonki tarkkaavaisuushäiriötesteihin. No ei mut toivon ja uskon että tää ny johtuis iha vaan siitä ku on niin paljon kaikkea uutta nyt päällekkäin. Ei mun arki nyt normaalisti noin kaoottista oo (?!). Mutta siis, uus kämppä on nyt alla! Siitä lisää heti ku aika ja kärsivällisyys riittää. Nyt koitan oikeesti kirjottaa sen koulutehtävän :—–D
PS. Kauheen jännä miten kuitenki löysin aikaa ja keskittymiskykyä kirjottaa tänne.