Aamut
Minä pidän aamuista, niissä on jotain mielettömän rauhoittavaa.
Herätä miehen kuorsaukseen, hiipiä villasukat jalassa keittiöön.
Haistella tuoretta kahvia ja tuijottaa mieli tylsänä kaappiin aamupalaa etsien.
Väsymyskin tuntuu helpommalta aamuisin. Ehkä se on sitä, kun tietää sen menevän ohi.
Että se ei ole niin ylitsepääsemätöntä kuin iltaväsymys.
Aamuissa on toivoa,
seikkailun tuntua.
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.