Hip Hip Hurraw!

Ensimmäinen postaus uudella MacBookilla (ja miljoona sydäntä tähän). Kuinka ihanaa on kirjoittaa koneella, jossa näppäimistö on kuin luotu juuri mua varten… tai kun kone on älyttömän nopea. Ei sitä osannut kuvitellakaan, ennen kuin tämän koneen sai eteensä. Valitsin 13″ näytöllä, mietin, että on aika pieni verrattuna vanhaan 15.4″. Mutta, tämähän on enemmän kuin täydellinen. Lisää kirjoituksia koneesta mahdollisesti, kun tutustun vielä paremmin tämän saloihin. 

Tänään kuitenkin postiluukusta oli tipahtanut niin iloa kuin surua, mutta pysytään nyt niissä ilon aiheissa. Sain odottelun jälkeen vihdoinkin Hurraw!-paketin, joka sisälsi kolme valitsemaani huulirasvamakua (vai hajua). Ensi kertaa törmäsiin sanaan ”hurraw” fb:ssä, ja unohdin sen aivan täysin. Meni muutama päivä, kun klikkasin itseni kyseisin brändin fb-sivuille, jotka löydät tästä

Hauskan näköisiä tuubeja, taisi olla ensimmäinen ajatus. Ja kun lähemmin aloin tarkastelemaan, huomasin kyseessä olevan luonnonkosmetiikkaa. Mietin, että enhän mä ole muutenkaan ikinä pahemmin käyttänyt mitään luonnonkosmetiikkaa, että miksi nyt käyttäisin? Takaraivoon hiipi kuitenkin ajatus, että mitä jos tässä olisi se tilaisuus ihastua luonnollisiin tuotteisiin. Näin kävi. Otin yhteyttä Hurraw!:in väkeen fb:n kautta, ja sain testaukseen kolme oma valitsemaani putkiloa. Apua, tässä oli se vaikein vaihe… miten näistä kaikista voi valita vain kolme. Ei muuten ollut helppoa.

10394075_388742414628488_3017412994307654806_n.jpg

Tämän lapun saattelemana aloin hypistelemään uusia huulirasvojani. Ajattelin kuitenkin, että onkohan nämäkin samalainen hypetys kuin Babylipsit, jotka eivät sen kummoisempia olleet? Kun sain nämä kolme suloista ovaalin muotoista putkiloa käsiini, tiesin, että tämä mun juttuni. Erikoisuus on se asia, mihin kiinnitän usein huomiota kosmetiikkakin ostaessa. Miksi huulirasvojen täytyy aina olla pyöreitä putkiloita? 

Maltoin kuvat vielä ottaa, mutta sen jälkeen oli pakko päästä tuoksuttelemaan. Valitsin itselleni lakritsin, limen sekä kookoksen. Lakritsin valitsin sen vuoksi, koska netistä luin monelta, että se on kuulemma syötävän hyväntuoksuinen ja ihan oikeasti se tuoksuu lakritsilta. Niin se tekee. Tekisi mieli syödä koko puikko. Limen ajattelin olevan vähän freshimpi valinta näiden kahden rinnalle, ja tuovan kesän mieleen. Niinhän se tuo. Ihanan raikas. Ja kookos on ikuinen lemppari kosmetiikkatuotteissa, on ollut vartalovoiteita ja suihkusaippuoita, ja nyt on kookosta myös huulille. 

Vaikea oli valinta, mitä nyt ensimmäiseksi lähtee testaamaan ihan käytössä. Voittajaksi päätyi tällä kertaa kookos, se vanha lemppari. Kosteuttavalta tuntuu ainakin nyt, mutta ei liian löysältä missään nimessä. Mulla on ollut aina vaikeuksia löytää hyvä huulirasva: täytyy kosteuttaa, mutta ei saa jäädä liian märäksi huulille. Nyt mä olen mahdollisesti sellaisen löytänyt! Levitystavassa on vielä harjoittelun varaa, sillä kun on tottunut pyöreisiin huulirasvoihin, tämä ovaalin muotoinen menee vähän leukaan ja vähän nenään 😀

10422364_388742214628508_2780568763212437574_n.jpg

Hurraw!:ia myyvät Ruohonjuuri-kaupat(ainakin Turusta löytyy kyseinen putiikki), Sokokset ja Sokos Emotionit sekä erilaiset ekoputiikit. Jos omasta kaupungista löytyy hassu kauppa (kuten mä ennen kuvailin Ruohonjuurta), ei muuta kuin sinne katsomaan, onko heillä valikoimissa nämä rasvat. 

Netistä löytyy ainakin täältä, täältä ja täältä.

10487376_388742177961845_2633264742276610738_n.jpg

10897793_388742107961852_1435488985293237891_n.jpg

10906264_388742257961837_7637864249180906398_n.jpg

Jos te ootte päässeet jo kokeilemaan Hurraw!:ia, olisi kiva kuulla mitä ootte tykännyt. Ja oletteko te osannut levittää heti ekalla kerralla vaan huuliin? 😀 

Kauneus Meikki Testit Vastuullisuus

Kohta 18

Huomenna on se päivä, kun täytän 18. Sitä päivää aloin odottamaan 12-vuotiaana, ja ajattelin, että se päivä ei koita ikinä. Sillä kuusi vuotta on pitkä aika. Nyt kuitenkin se kovin odotettu päivä on huomenna. Miltä se tuntuu? Ei oikein miltään. On tietysti kivaa, että pystyy alkaa hoitamaan itse kaikki asiat, eikä tarvitse enään vanhempia mukaan. Mutta silti, ei se pitkän odotuksen jälkeen suurempaa fiilistä tuota.

Ajattelin kuitenkin tänään hieman muistella omaa elämääni, ja näyttää sitä hieman teillekin. Kuvia löytyy Picasan verkkoalbumista, joten homma on helpompi kuin osasin arvatakaan. Kuvat ei mene aikajärjestyksessä, vaan pomppii vähän miten sattuu!

kollaasi1.jpg

Millainen olin muutama vuosi sitten? Puhutaan ensi kertaa ihan rehellisesti, kun muutaman tunnin päästä plakkarissa on se täysi-ikäisyys, ja sitten (melkein) kaikki on sallittua. 12-vuotiaana kiehtoi ”pahat tavat”, mukaan lukien alkoholin. Sitä tuli testattua siskon luona, kahdella siiderillä. Ja sitten hihitettiin ja nukahdettiin. Olin kuitenkin erittäin kiltti ja rauhallinen varhaisnuori. Ei sen kummempia ongelmia. 

Nautin ystävien seurasta, luulin olevani aikuisempi mitä oikeasti olin. Asuimme Turun keskustassa, jossa rakastin asua ♥ Valokuvasin paljon (muutakin kuin omaa naamaa :D), ja suunnittelin tulevaisuutta, mikä ei muuten kohtaa yhtään tämän päivän suunnitelmien kanssa. Kun kuudennes luokka päättyi, oli tarkoitus jatkaa kavereiden kanssa samalle yläasteelle. Kesäloman aikana kuitenkin suunnitelmat muuttuivat, ja vaihdoin oman alueen kouluuni… pelotti!

kollaasi2.jpg

Sain järjestelmäkameran joululahjaksi, ja kuvaaminen helpottui huomattavasti! Vietin aikaa uuden parhaan ystäväni kanssa, ja ihmettelin, voiko kaksi ihmistä olla näin samalaisia..? Olin paljon siskoni luona, ja leikin siskonlapsieni kanssa. Suunnittelin parhaan ystäväni Sofian kanssa tulevaisuutta, ja päätimme tehdä seuraavasti: peruskoulun jälkeen menemme töihin oppisopimuksella ja muutamme asumaan yhdessä. Voi meitä, toinen lähti opiskelemaan rakennusalaa ja toinen jäi vaille omaa juttua. Oppisopimuspaikan saanti kun ei ollutkaan ihan niin easy, mitä ajattelin silloin.

kollaasi3.jpg

kollaasi4.jpg

Olin ja olen onnellinen, että kohtasin Sofian kaltaisen tytön! Sofia oli täydellinen. Sofia oli samalainen kuin mä, yhtä hullu ja pölöpää <3

kollaasi5.jpg

kollaasi6.jpg

Mitä näitä kuvia katselee, voin todeta yhden asian: rakastan kesää ♥ Kun katson kuvia, joissa on kesä, näytän niin onnelliselta. Syksyllä otetuissa on taas vähän masentavampi teema. Odotan kesää jo niin paljon!

kollaasi7.jpg

kollaasi8.jpg

Jossain vaiheessa tutustuin myös lävistyksiin, ensin otin kielikorun (jonka nyppäsin vuosi sitten pois kielestä) ja otin myös traguksen, jonka korun äiti tiputti magneettikuvauksen jälkeen, ja sitten mulla meni se reikä umpeen. Kiitos äiti!

kollaasi9.jpg

kollaasi10.jpg

Kaverit, mä niin rakastan teitä! Mulla tuli ihan kaamea ikävä teitä kaikkia, kun selasin näitä kuvia ♥

kollaasi11.jpg

kollaasi12.jpg

kollaasi13.jpg

Mulla on myös kaksi ihanaa kummilasta ♥

kollaasi14.jpg

En oikeasti pysty luonnostamaan mitään järkevää tekstiä näiden kuvien jälkeen. Pystyn vaan toteamaan, että kiitos teille kaikille. Kiitos, että olen saanut tutustua teihin ihan jokaiseen. Ja kiitos jo etukäteen kaikille, jotka tulee lauantaina juhlimaan mun kanssani ja hyvästelemään mut ♥

PS. Huomasin, että ainakin yksi kuva tuli tuplana, ei välitetä siitä 😀

Puheenaiheet Ajattelin tänään Höpsöä