Berliiniin niin

8573393597_be03042d0b_o.jpg

Kävin viime viikonloppuna Berliinissä. Kolmas kerta toden sanoo, vihdoin pystyin laittamaan vaihteen rennolle ja vain olla kaupungissa. Ensimmäinen Berliininmatka kaksi vuotta sitten hurahti ihan täysin eksymiseen, juutuin jonnekin Potsdamer Platzin tylsiin virastokortteleihin ihmettelemään minnes se kaupungin keskusta jäi. Berliini on edelleen käytännössä jaettu kaupunki, palapeli jossa parhaat palat ovat jossain sivussa.

Tällä matkalla hilluin lähinnä itäpuolella jossa kaikki Berliinintuttuni asuvat. Eastside on se juttu, jos haluaa elää trendikästä hipsterelämää. Uusin tulokasalue Neukölln on kyllä entistä länsiBerliiniä, mutta sekin enemmän itäisellä puolella. Prenzlauer Berg on edelleen todella hyvä alue jos haluaa lillua hipahtavassa kirppiskamalla sisustetussa kahvilassa, mutta Neuköllnistä löytyy ne uusien suunnittelijoiden pikkuputiikit. Ja monta ihanaa baaria.

Oi Berliinin baarit. Rennot ja tyylikkäät samaan aikaan. Rouheat kiviseinät, hämyisä valaistus, ja aina jotain hyvää juomaa edessä. Onneksi Helsingissä on monta Berliinityylistä baaria. On tainnut joku käydä ottamassa oppia.

Kulttuuri Matkat

Kevätjää

Mietin tässä miten kevät on samaan aikaan lyhyt ja kuvottavan pitkä. Tai sanotaan näin, kevät-talvi, tämä ikuinen talvikevät, on aivan liian pitkä. Lunta makaa nytkin niin tiukkina kinoksina että mieli pysyy lukkiutuneena talvihorroksessa vaikka aurinko yrittää herätellä.  Luulen että kesään on ikuisesti aikaa, leijailen aikapoimussa jossa mitään ei tapahdu, ja uskon että ehdin tehdä vaikka mitä sitten joskus kun kevät alkaa. Ja sitten hups hai eräänä päivänä lumi on poissa, seuraavana on vappu, sitten serkut tulee kylään, sen jälkeen on jo hirveä kiire laittaa kesämökkiä kuntoon, ja sitten tuli pari deadlinea, ja vielä pari työjuttua jota piti fiksata ennen lomia, ja sitten Juhannus. Hups pups, miten tässä nyt näin meni? Puolet kevään projekteista vielä levällään, naama valkea kuin maaliskuun auringossa kiiltävät kinokset ja ulkona laulaa jo kesä. Joka ikinen vuosi olen yhtä pöljästynyt kesän tulosta. Mutta ei enää. Ensi viikolla tsemppaan, lupaan sen itselleni. Vaikka miten näyttäisi ikuiselta talvelta ulkona, työkalenterissa on jo keskikevät.

Puheenaiheet Ajattelin tänään