Katoaako käteinen?

Entinen Abba-muusikko Björn Ulvaeus haaveilee yhteiskunnasta, jossa ei käytettäisi lainkaan käteistä. Oikeastaan hän ei edes haaveile siitä, vaan haluaa näin tapahtuvan – ainakin Ruotsissa. Ulvaeus on sen verran tosissaan tämän ajatuksensa kanssa, että päätösvaltaisena miehenä hän ei ole kelpuuttanut käteistä maksuvälineeksi Tukholmassa sijaitsevaan Abba-museoon. Maksut on suoritettava siellä kortilla.

Näin kertoi Helsingin Sanomat toissa viikonloppuna.

* * *

Oli kiinnostavaa lukea, että joku on oikeasti mennyt jossain tähän suuntaan suunnitellusti vankka ajatusmaailma mukanaan. Ennemminkin sitä on yleensä aikaisemmin törmännyt juuri päinvastaiseen tilanteeseen, jossa pankki- tai luottokortilla ei ole pystynyt maksanmaan ostoksiaan, vaan on joutunut kaivamaan lompakosta kolikoita ja seteleitä. Hankalimmassa tapauksessa on täytynyt lähteä automaatille saakka nostamaan käteistä, kun rahaa ei ole ollut mukana joko riittävästi tai ollenkaan.

Itse olen ollut jo vuosia huono käyttämään käteistä. Yhdistelmäkortti on osoittautunut sen verran helpoksi ja vaivattomaksi maksuvälineeksi, että olen turtunut ja turvautunut hyvin pitkälti pelkästään siihen. Menettelen näin myös aivan halvimmissa ostoksissa, jos kolikoita ei ole sopivasti pyörinyt juuri sillä hetkellä lompakon pohjalla. Kortin vinguttaminen muutaman euron maksuissa on toki tuntunut hassulta ja ehkä jopa hieman tyhmältä – mutta toisaalta, eikö se voisi hyvinkin olla enemmän tätä päivää ja vielä enempi tulevaisuutta?

Kaikki maksettaisiin muuten kuin käteisellä. Käteistä ei jonain päivänä enää olisi. Sitä ei saisi enää mistään.

Aivan niin kuin Björn Ulvaeus on haaveillut.

* * *

Mahdollisuudet käteisen asteittaiselle poistamiselle ja lopettamiselle ovat olemassa. Pankki- ja luottokortit eivät ole nykyään ainoita vaihtoehtoja kiliseville kolikoille ja enemmän tai vähemmän ryppyisille setetelille. Kännyköillä on pystynyt maksamaan jo pitkään pienempiä ostoksia kertalipuista limutölkkeihin. Viimeisimpänä keksintönä ovat älypuhelimien maksusovellukset, joilla pystyy siirtämään rahaa ihmisten välillä sekä maksamaan laskuja ja ostoksia tietyissä paikoissa. Ja jos vallan haluaa vallan siirtyä uudelle tasolle rahankäytön ja maksujen kanssa, on olemassa myös bitcoin (josta oli myös juttu Helsingin Sanomissa).

Usein ajatellaan, että siirtyminen täysin erilaisiin elektronisiin maksutapoihin ja -välineisiin lisäisi järjestelmiin liittyviä riskejä ja uhkatekijöitä. Tämä ajattelu on aiheellista, sillä riskejä ja uhkia on olemassa. Ihmiset eivät voi olla täysin sataprosenttisen varmoja, että heidän varansa ovat tallessa ja turvassa pankkien tileillä. He eivät myöskään voi liiaksi luottaa siihen, että maksuliikenne liikkuu ja hoituu ajallaan, ilman viivästyksiä saati ihmeellisiä katoamisia. Käteistä käyttäessä tietää paremmin ja varmemmin, että maksut ovat heti hoidettu ja oma velkaosuus on saatu samalla kuntoon. Se luo osaltaan varmuuden tunnetta, kun on pystynyt hetkeä aikaisemmin tuntemaan rahat konkreettisesti hyppysissään ja nähnyt, kuinka ne sujahtivat myyjän kautta kassakoneen laatikkoon.

Vaikka elektroniset maksutavat eivät ole vielä täysin ainoa tapa hoitaa raha-asiansa nykymaailmassa, se on kuitenkin yhä kasvava trendi. Makutapohin sekä -välineisiin liittyvät riskit ja uhkatekijät tiedostetaan ja niitä vastaan on rakennettu suojausmenetelmiä. Tekniikka on kehittynyt, ja se kehittyy vastaisuudessakin. Tileillä olevat rahat pystytään pitämään turvassa ja maksuliikenne takaamaan varmana sekä sujuvana.

Tästä huolimatta pankkien toiminta on kuitenkin edelleen altis heikkouksille, ja niiden palvelut sekä mekanismit ovat horjutettavissa. Kukapa meistä ei olisi kuullut tai lukenut täällä Suomessa vuodenvaihteessa alkaneista, verkkopankkeja koskevista palvelunestohyökkäyksistä, jotka kestivät useampia päiviä. Ne muistuttivat siitä, että mikä tahansa on mahdollista, vaikka turva- ja suojaustoimet olisivat miten kattavat. Lisäksi ne muistuttivat siitä, että tämänkaltaiset hyökkäykset sekä palvelimien kuorimitukset voivat olla tulevaisuudessa yleisempiä ja vaikutuksiltaan varmasti myös tuhoisampia.

* * *

Käteisen käytön loppuminen edellyttäisi monia muutoksia ja toisi mukanaan myös yksityissuojaa koskevia seikkoja. Käteisen kadotessa jokaiselle olisi suotava oikeus sitä korvaavaan maksuvälineeseen. Esimerkiksi kaikki lapset eivät pysty käyttämään tällä hetkellä muuta maksutapaa kuin käteistä. Siirtyminen täysin elektroniseen maksamiseen johtaisi myös siihen, että kuluttajien rahankäyttöä pystyttäisiin seuraamaan entistä paremmin ja tarkemmin, koska jokainen maksutapahtuma jättää aina jälkensä. Yksityisyyttään suojelevalle kansalaiselle tämä ei välttämättä ole hyvä uutinen. Entä mitä käteisestä luopuminen aiheuttaisi kaikkein merkittävimmälle tekijälle, eli taloudelle? En ole talousasioiden vahva asiantuntija, joten en ala asiaa sen enempää pohtimaan. Oletan kuitenkin, että vaikutukset olisivat huomattavat, eikä seuraamuksista olisi tarkkaa arviota.

Itse olen aina ollut mukavuudenhaluinen ja taipuvainen – jos ei helppohin – niin ainakin helpontuntuisiin tapohin ja ratkaisuihin. Minua ei juuri haittaisi, jos käteisestä rahasta luovuttaisiin joskus kokonaan. Rahan kuljettaminen lompakossa ei ole mikään vaiva ja ongelma. Mutta se on, kun pitää huolehtia, että sitä olisi siellä aina riittävästi ja tarvitsisi muistaa käydä automaatilla. Käteisen käsittely on turhaa ja aikaa vievää. Ja tuskin olen kovinkaan väärässä, jos totean perään, että aikaa vievää se on myös kaupoissa ja liikkeissä, joissa käteisen kanssa plärätään huomattavasti useammin ja suuremmissa määrissä.

Jos ex Abba-jäsen Björn Ulvaeus’in toive toteutuu ja Ruotsi luopuu tulevaisuudessa käteisen käytöstä, se olisi valtava mullistus, mutta samalla myös erittäin rohkea uudistus. Itse voin hyvinkin kuvitella eläväni sellaisessa yhteiskunnassa. Helposti. Toisaalta maksaminen ja maksuliikenne pitää silloin olla erittäin varmaa ja hyvin suojattua, että ei tule vastaan tilanteita, joissa käytöstä poistettu käteinen olisikin ainoa toimiva vaihtoehto maksuvälineeksi. Ajatus luopua kokonaan käteisen käytöstä kuulostaa hetken ajateltuna varteen otettavalta idealta. Todellisuudessa se ei kuitenkaan olisi niin yksinkertaista. Jää nähtäväksi, miten tilanne muovautuu tulevaisuudessa.

Siihen asti olen edelleen ahkera kortin käyttäjä. Aina. Nyt ja tulevaisuudessa. Björnin tavoin. 

:)