Kun sairasta ihmistä luultiin narkomaaniksi

A2 teemaillat aiheuttavat jälkikäteen aina jostain syystä lieveilmiöitä sekä aktiivista ja vilkasta keskustelua. Niin kävi viime viikollakin kannabisaiheisen illan jälkeen. Kenties suurimmaksi puheenaiheeksi nousi ohjelmaan osallistunut pipopäinen ihminen ja häneen liittyneet ennakkoluulot.

Hoitovapaalla kun olen, en aina ehdi ihan terävimpään kärkeen seuraamaan kaikkia mediassa pyöriviä puheenaiheita. Tämä pipopää-tapaus osui nimittäin korviini vasta viime torstaina kuunnellessani Alia ja Husua Yle Puheesta, vaikka tapaus oli ollut esillä jo edeltäneenä päivänä heti teemaillan jälkeen. Menin radio-ohjelman jälkeen nettiin etsimään lisää aiheeseen liittyviä juttuja. Samalla tuli katsottua Yle areenasta osa viime keskiviikkoillan A-studiosta, jossa tapaus oli ollut myös esillä.

Kaiken tämän infon luettuani, kuultuani ja sulateltuani olin tyrmistynyt. Miten jotkut ihmiset voivat olla noin ajattelemattomia? Jopa hieman tyhmiä.

A2 teemailtoihin kuuluu osana katsojien osallistuminen lähetykseen tekstiviestien ja twitterin välityksellä. Osa viesteistä ja twiittauksista näytetään myös ohjelmassa kuvaruudun alaosassa. Kaikkia lähetettyjä tekstiviestejä ei pääse mistään lukemaan, mutta twiittauksia on mahdollista seurata Twitterissä. Itse en näin tehnyt ja siksi olin melkoisen tietämätön, millainen tunnelma siellä vallitsi suoran tv-lähetyksen aikana.

Teemaillan keskustelijoihin kuului ihmisiä melko laajalta alueelta. Oli ministeriä, poliittisen järjestön edustajaa, poliisin edustajia, yliopiston väkeä, tietokirjailijaa, huumetutkijaa, ehkäisevää päihdetyötä tekevän järjestön työntekijöitä ja terveydenalan ammattilaisia. Paikalla oli myös muutama kannabiksen viihdekäyttäjä, jotka toivat avoimesti esille harrastuksensa. Sitten oli vielä eräs henkilö. Laiha, kalpea ja hiljaisen oloinen. Pipo syvällä päässä. Hänen nimensä oli Tuomas Lustig ja hänestä näki, että hänellä oli jokin sairaus. Ainakin minä näin ja varmaan moni muukin katsoja. Mutta valitettavasti ihan kaikille tilanne ei auennut samalla tavalla.

Tv-lähetyksen ensimmäisellä tunnilla käsiteltiin kannabiksen viihdekäyttöä ja siihen liittyvää rangaistuskäytäntöä Suomessa. Lähes kaikki muut keskustelijat olivat äänessä, Tuomas istui hiljaa. Tämä sai väen Twitterin puolella innostumaan ja vaatimaan pipopäisen Lustigin päästämistä ääneen. Oletettavasti suurin osa tähän nostohuumaan ryhtyneistä twiittaajista piti häntä ulkoisen olemuksen perusteella kannabiksen viihdekäyttäjänä. Nimittäin kun Lustig pääsi lähetyksessä ensimmäisen kerran puhumaan, hänen kommenttiaan ryhdyttiin pilkkaamaan Twitterissä. Siitäkin huolimatta, että toinen ohjelman juontajista mainitsi lyhyesti Lustigin kommentin jälkeen, että tämän kanssa tultaisiin keskustelemaan lääkekannabiksen käytöstä lähetyksen toisella tunnilla. Pontta pilkkaukselle antoi Lustigin hajamielinen lausahdus, kun hän ei ihan heti ymmärtänyt, mihin kysymykseen häneltä oli odotettu vastausta. Tuo ehkä epämääräiseltä kuulostanut puhe tulkittiin sitten heti tyypillisen huumeiden käyttäjän puheeksi, ja seurauksena eetteriin alkoi ilmestyä ilkeämielisiä twiittauksia. Bongasin mielestäni yhden niistä myös tv-ruudun alalaidasta, mutta en vielä tuolloin kiinnittänyt siihen sen kummemmin huomiota. Vasta sitten jälkikäteen, kun olin kuullut tästä pilkkausepisodista, muistin tuon twiitin.

Mutta ei voi todellakaan kuin ihmetellä, mikä saa ihmiset ivaamaan toisia. Ja vieläpä tuiki tuntemattomia. Pelkän ulkonäön ja puheen perusteella. Ilman taustatietojen selvittämistä. Tuomas Lustig oli hetkessä leimautunut sekavaksi kannabiksen viihdekäyttäjäksi, vaikka hän todellisuudessa otti kannabista lääkkeenä lieventääkseen ms-taudin aiheuttamia oireita. A2 teemailloissa ei yleensä esitellä alkuun kaikkia keskustelijoita, vaan kunkin tausta tulee vuorollaan esille keskustelun edetessä. Niinpä moni saattoi erehtyä pitämään Lustigia aluksi paatuneena kannabiksen käyttäjänä. Ohjelmaan osallistujat oli tosin esitelty Yle uutisten nettisivuilla, mutta harvapa sinne osasi eksyä. En minäkään. Silti mieleeni ei olisi tullut ikinä alkaa pilkata julkisesti minulle täysin vierasta henkilöä.

Mikä ihmisiä oikein nykyään vaivaa? Tämä Lustigin tapaus ei todellakaan ole ainoa. Muistan kuulleeni, että erästä Satuhäät-ohjelmassa esiintynyttä paria oli myös haukuttu törkeästi sosiaalisessa mediassa, vaikken kyseistä ohjelmaa seuraakaan. Eikö meillä enää ole muka mitään parempaa ja ennen kaikkea järkevämpää tekemistä kuin toisten nälviminen? Mistä tämä tällainen lapsellinen tyhmä käytös kertoo?

Sivistymättömyydestä. Huonoista käytöstavoista. Arvostelukyvyn ja kunnioituksen puutteesta. Oman minäkuvan pönkittämisestä ja heikosta itsetunnosta. Ainakin näistä.

Kun Tuomas Lustigin tausta lopulta selvennettiin tv-lähetyksen aikana, osa poisti pilaviestit Twitteristä nopeasti pois. Joku taas päätyi kommentoimaan julkisuuteen, että oli toiminut väärin kun ei ollut tiennyt Lustigin tarinaa. Tämä joku oli Jari Sarasvuo. Hän kertoi puhuneensa Lustigin kanssa teemaillan jälkeen ja pyytäneensä tältä anteeksi. Hyvin toimittu, mutta siitä huolimatta häpeätahra jäi Sarasvuon rinnuksille. Ei nyt olisi ihan heti olettanut hänen ajautuvan Twitterissä siihen karnevaalitunnelmaan, jollaiseksi hän itse sitä tilannetta kuvaili. Jokainen toki on erehtyväinen ja tekee virheitä, mutta arvostelukykyä soisi kuitenkin käytettävän.

Sarasvuo ei kuitenkaan onnistunut hoitamaan julkista kommentointiaan loppuun saakka parhaalla mahdollisella tavalla, kun hän äityi kinastelemaan A-studion toimittajan kanssa kannabisillan jälkeisenä iltana. En tiedä, mitä hän yritti enää siinä vaiheessa pelastaa. Kun mitään ei enää ollut pelastettavissa. En myöskään osaa sanoa, mitä Sarasvuosta pitäisi tämän jälkeen ajatella. Hän antaa ymmärtää itsestään aivan jotain muuta, kuin mitä hän todellisuudessa sitten tekee. Tuomas Lustig puolestaan ei tunnu olleen juuri moksiskaan koko Twitter-jupakasta. Hän kun on kerta sanomansa mukaan tottunut jo kuulemaan kaikenlaista elämänsä aikana.

Mutta kun hänen ei tarvitsisi ollenkaan joutua kokemaan moista. Oikeesti.

                                                                               * * *

Se on kuitenkin melko varmaa, että vastaavanlaisia pilkkausjuttuja tulee jatkossakin vastaan. Ehkä niitä on nytkin valloillaan jossain, jonka olemassa olosta en tiedä enkä tule koskaan tietämäänkään.

Valitettavaa, että kasvokkain kiusaaminen on saanut uusia ulottovuuksia bittiavaruudessa, joista niitä ei helposti kitketä pois. Jos ne halutaan poistaa, aloite on meillä kaikilla.

Ja se vaatii meiltä muuttumista sekä asenteiden korjaamista.

:/

puheenaiheet uutiset-ja-yhteiskunta ajattelin-tanaan