Pudota ja kasaa -leikki
Tänään, kun menin petaamaan pojan sänkyä, siellä oli vastassa tällainen näky.
Nostin lelut sekä palapelinpalat pois ja laitoin pedin kuntoon. Hetken päästä menin viemään unilelut paikoilleen päiväpeiton päälle, ja melkein samat kaverit olivat taas köllöttelemässä sängyn nurkassa.
Poika on jo jonkin aikaa leikkinyt ns. pudota ja kasaa -leikkiä. Siinä hän joko pudottaa tai kasaa lelujaan sopivaan paikkaan tai koloon. Suosittuja tähän leikkiin ovat etenkin palapelien palat, duplot ja tietyt eläinhahmot. Tänään, kun olemme olleet pelkästään kotosalla pojan nuhan takia, pudota ja kasaa -innostusta on tullut nähtyä monen monta kertaa.
Yhdessä vaiheessa bongasin palapelien palat sohvan nurkasta, johon poika oli pudotellut ne käsinojan yli. Keräsin ja kokosin palat takaisin laudoille.
Ei menny kauaa, kun poika huomasi, että palat olivat jälleen omilla paikoillaan. Ei siis muuta kuin uudestaan leikkimään ja kasaamaan niitä.
Hieno kasa niistä tulikin.
Välillä piti keksiä jotain muutakin. Esimerkiksi katsoa sohvalta ikkunasta ulos. Onnistuimme bongaamaan lenkillä olleen hauvan.
Sitten piti tietysti soittaa omalla kännykällä. Kun luuria pitää juuri tuolla tavalla korvalla, kuulee suoraan kaiuttimesta musiikkia ja puhetta. Juuri näin sen täytyykin mennä.
Kännykkä sai jäädä, kun ne palat muistui taas mieleen. Lopputuloksena kasa puhelimen päällä.
Keräsin vaihteeksi kaikki palat kokoon ja houkuttelin poikaa tekemään palapeliä. Vielä hän ei oikein osaa, mutta yritys on kova. Siitä kymmenen pistettä.
Palapeli unohtui, kun possun ja ankan maatila tuntui vaihteeksi taas kiinnostavammalta.
* * *
Saapi nähdä, päästäänkö tällä viikolla lainkaan leikkimään ulos, perhekahvilaan ja muskariin. Vai saadaanko puuhastella vain visusti neljän seinän sisällä. Pojan nuha ei ole ainakaan muuttunut pahemmaksi, eikä muitakaan flunssan oireita ole vielä näkynyt.
Toivossa on hyvä elää.
🙂
